Vierun meijeri - Kaiun talo

Huomasin joitakin vuosia sitten vanhat kiviperustukset Aurajoen rannalla Liedossa. Kävin viime syksynä katsomassa paikkaa tarkemmin ja kävi ilmi, että mistään ladon jäänteistä ei ollut kyse, joten aloin hieman selvittämään rakennuksen historiaa.

Myöhemmin selvisi, että paikalla oli aikoinaan ollut meijeri.

Vierun meijeri

Liedon meijeriosakeyhtiö perustettiin keväällä 1891. Vierun tilalta Aurajoen varresta vuokrattiin tontti meijeriä varten ja meijerin rakennusurakka huutokaupattiin toukokuussa 1891.

Meijerin rakennustyöt eivät sujuneet ilman kommelluksia. Sanomalehti Aurassa oli seuraava uutinen 4.10.1891:

Liedon uutisia.

"Pirunpoika" luultawasti oli taaskin syynä siihen, että eräs renki täällä taittoi jalkansa t. k. 2 päiwän iltapäiwällä. Hän oli näet muutamien muitten kera ollut Turussa noutamassa meijeritarpeita rakennuksella olewaan meijeriin ja matkalla oliwat ukot wirkistäneet itseään "pirunpojalla" siihen määrään, että mainittu renki joutui rattaan pyörän alle ja taittoi, kuten mainittu, jalkansa polwen kohdalta poikki. Mies on tuotu täkäläiseen läänin sairashuoneesen.

Uuteen "Vierun höyrymeijeriin" haettiin lehti-ilmoituksen kautta lokakuussa 1891 taitavaa meijerskaa huolehtimaan meijerin toiminnoista. 

Liedossa toimi v. 1892 kolme meijeriä, Vierun meijerin lisäksi Ingoisten meijeri ja Huilun meijeri. Ingoisten meijerin rakennustyöt aloitettiin Ingoisten säterin mailla Paimionjoen rannassa v. 1889 ja se aloitti toimintansa v. 1890 vesivoimaa käyttäen. Vuonna 1892 Ingoisten meijeri oli muutettu höyrymeijeriksi. Ingoisten meijeri oli vaihtelevasti toiminnassa vuoteen 1900 asti. Huilun meijeri oli ns. "käsivoimameijeri" ja se aloitti toimintansa ilmeisesti keväällä 1891. Huilun kylä paloi kesällä 1907 ja meijeri sen mukana.

Vierun höyrymeijeri oli keskittynyt voin valmistukseen ja se edusti 1890-luvun alussa alansa uusinta teknologiaa. 

Ammattitaitoisen meijerityövoiman saanti oli 1800-luvun puolella vielä hyvin vaikeaa. Tämä saattoi olla merkittävänä syynä siihen, että Vierun meijeri laitettiin myyntiin / vuokrattavaksi huhtikuussa 1893. 

Vierun meijeri päätyi lietolaisen kauppias Thorsten Blomin omistukseen. Hän oli ollut alusta alkaen meijerin isännöitsijänä ja osakkaana. Meijerin vuokraajana toimi tämän jälkeen meijeristi Reinhold Virta.

Thorsten Blomin talousvaikeuksien vuoksi Vierun meijeri meni uudestaan myyntiin v. 1899. 

Uudeksi omistajaksi tuli silloin turkulainen toiminimi G. A. Serén & kumppanit. Meijeri vuokrattiin tämän jälkeen rymättyläläiselle meijerska Johanna Arshellille. Meijeristä ei saatu kannattavaa ja yhtenä merkittävänä syynä siihen oli jatkuva maidon puute, joten Vierun meijerin toiminta päätettiin lopettaa. Rakennukset ja laitteet menivät myyntiin maaliskuussa 1905. 

Meijerin koneet vaihtoivat omistajaa, mutta vuokratontilla olevat rakennukset jäivät ilmeisesti myymättä. Seuraavan kerran entistä Vierun meijeriä myytiin lokakuussa 1910. Edvard Tammi oli paimiolainen "kiinteistövälittäjä".

Työväenyhdistys Kaiun talo

Vuonna 1917 entisestä Vierun meijeristä tuli työväenyhdistys Kaiun talo. Työväenyhdistys Kaiku herätettiin henkiin parin vuoden hiljaiselon jälkeen huhtikuussa 1917. Liedon Kunnantuvalla 22.4.1917 pidetyssä kokouksessa yhdistykseen liittyi 46 jäsentä. Yhdistyksen käyttöönsä hankkimaa taloa remontoitiin ja tarpeeton piharakennus purettiin ja myytin. Uudessa työväentalossa vietettiin tupaantuliaisia 1.11.1917.

Sunnuntaina 4. 11. 1917 Kaiun talolla vietettiin perheiltamaa, joka ei sujunut ihan suunnitelmien mukaisesti. Turun Sanomat kirjoitti tapauksesta seuraavasti:

"Hurjimusten riehuntaa Liedossa.

Kun Liedossa Vierun meijerillä, joka nyttemmin on siirtynyt työväentaloksi, vietettiin sunnuntai-iltana perheiltamaa, saapui sinne pari hurjimusta, joista toinen oli Lauri Lehtonen niminen mies Vierusta ja toinen muuan renki Pakurlan kylästä. Puukkoja heiluttaen he saivat yleisön pakokauhun valtaan ja pakenemaan akkunoistakin. Kukaan ei liene onneksi loukkaantunut." (Turun Sanomat 06.11.1917 No 3919)

Turun seudun punaisten mellakoista alettiin uutisoida sanomalehdissä marraskuun puolivälin jälkeen 1917. Liedossakin tapahtuneista punakaartin mellasteluista kirjoitettiin, mutta työväenyhdistys Kaiun jäseniä ei pidetty syyllisinä niihin tapahtumiin.

"Paikallisen työväenyhdistyksen Kaiun jäsenet eivät kuulu tehneen itseään syypäiksi juuri muuhun kuin siihen, että he ovat käyneet taloissa syömässä maksutta. Vierun t. y:n talossa on valvottu yötä päivää ja on talo myös ollut vartioituna. Muutamien taskuja on tutkittu maanteillä." (Turun Sanomat 25.11.1917 No 3931)

Kaiun talolla tanssittiin ahkerasti ja työväenyhdistys Kaiun lisäksi muutkin lähialueen yhdistykset järjestivät siellä tilaisuuksiaan.

Huhtikuussa 1917 punakaartilaiset lähtivät Liedosta ja työväenyhdistysten toiminta meni tauolle. 

Kaiun talolla tanssittiin seuraavan kerran kesällä 1920.

Toukokuussa 1921 Liedon työväenyhdistys Kaiku aloitteli jälleen toimintansa. Sanomalehdessä oli asiasta seuraava uutinen:

"V. k. 29 p:nä alottivat Liedon ty. Kaiun jäsenet taas toiminnan, joka kansalaissodan jälkeen on ollut tulehduksissa.

Arastelevaa näytti vieläkin olevan Liedon kirkonseudun väestön mieliala; eikä ihmekään, sillä täällä, kansalaissodan aikana rauhallisessa kylässä, raivosivat suojelijat kansalaissodan jälkeen tavallista hirmuisempana. Siitä huolimatta olivat kokoukseen saapuneet kaikki yksimielisiä siitä, että jo on aika työläisten järjestyä, jos aikovat olemassaolonsa säilyttää, sekä yhtyä Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen.

Tällä perusteella alettiin toiminta, johon toivotaan jokaisen luokkatietoisen työläisen liittyvän yllämainitulla paikkakunnalla.

Yhdistyksen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Kustaa Aalto, sihteeriksi Elis Lausmäki, rahastonhoitajaksi Frans Jokinen, sekä jäseniksi Vihtori Aarnio ja Kalle Aalto, johtokunta täydennetään myöhemmin.

Kansalaissodan jälkeen selvittämättä olevat tilit tarkastamaan valittiin Sikilän t.y:n jäsenet Kustaa Murto ja Kalle Mäkilä." (Suomen Työmies 02.06.1921 No 123)

Viimeiset lehdissä julkaistut yhdistystä ja sen taloa koskevat uutiset ja ilmoitukset ovat syksyltä 1921, joten työväenyhdistys Kaiun toiminta päättyi ilmeisesti pian sen jälkeen.

Entisen Vierun meijerin / Kaiun talon historia on tämän jälkeen hämärän peitossa. 1940-luvun alussa talossa on jonkin verran juopoteltu, mikä on pääteltävissä paikalta löytyneistä viinapulloista ja niiden korkeista. Tätä alla olevassa kuvassa olevaa metallista tehtyä ja kohokuvioista korkkia käytettiin Alkon tuotteissa vuosien 1940 - 1942 välisenä aikana.

Ilmavalokuvien mukaan rakennus oli kadonnut maisemasta 1950-luvulla.

- Kristin Lauharo -