Torstilan Syvänoja
Syvänojan tila Liedon Torstilan kylässä oli 1930-luvulla yksi Suomen kuuluisimmista pientiloista.
Helinin torpasta Syvänojan tilaksi.
Jo 1700-luvun Torstilan kylää esittävässä kartassa löytyy merkintä "Syvänoja", jonka kohdalla oli silloin puron ylittävä silta. Kartassa vuodelta 1907 näkyy ensimmäistä kertaa Syvänojan Helinin torpan tontti, johon oli merkitty mm. asuinrakennus, navetta ja riihi.
Maria Vilhelmiina Kustaantytär Keskievari (s. 1846) avioitui Henrik Juho Helinin (s. 1847) kanssa 1880-luvun puolivälin tienoilla, ja vuodesta 1886 alkaen he asuttivat Syvänojan torppaa Torstilan kylässä. Heille syntyi tytär Elsa Emilia Henrikintytär Helin 13. elokuuta 1887, joka kuitenkin kuoli jo 4 kk ikäisenä. Henrik kuoli 19. marraskuuta 1918, jonka jälkeen Maria jäi yksin.
Marian veljentytär Aleksandra ("Sanni") Lucia Keskievari (s. 1886), kotoisin Huilun kylästä, avioitui Juho Kustaa Haapasalon (s. 1879) kanssa ilmeisesti v. 1920. He ostivat Torstilan Syvänojan torpan 1920-luvun alussa. Sannin täti Maria sai näin jäädä Syvänojaan asumaan loppuiäkseen.
Perheeseen kuului myös kolme lasta Juhon edellisestä avioliitosta. Liedon Ingoisten kylässä syntynyt Juho oli ollut aiemmin avioliitossa Elsa Amanda Haapasalon (o.s.Saarinen) kanssa. Heille syntyi kolme lasta: Helli Maria (s. 1911), Sally Helena (s. 1913) ja Sulo Johannes (s. 1916). Lasten äiti Elsa Haapasalo oli kuollut 32-vuotiaana 29. toukokuuta 1918.
Syvänoja esikuvatilana.
Liedon Torstilan Syvänojasta tuli 1930-luvun alussa eräänlainen Pienviljelijäin Liiton mallitila, jonka tarkoitus oli olla esikuvana Suomen pienviljelijöille. Se toimi samalla myös liiton jäsenien retkikohteena.
Seuraava kirjoitus kuvineen on lehdestä: Pienviljelijä - Maanvuokraajain ja Pienviljelijäin Liiton äänenkannattaja 01.11.1933 No 11:
Kirjanpitotilojamme.
Liittomme klrjanpitotoiminnan hoitaja T. Haaksi jatkaa jälleen esikuvatilojemme esittelyä, tehden tällä kertaa selkoa pienviljelijä Juho Haapasalon ja vaimonsa Sannin saavutuksista omistamallaan Syvänojan tilalla Liedon pitäjässä. Kuvaus tästä pientilasta on erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen. Se osoittaa, mitenkä verrattain vaatimattomillakin edellytyksillä voidaan saada aikaan kauniita tuloksia.
Syvänojan tila sijaitsee Liedon pitäjän Torstilan kylässä Liedonperän tien varrella noin 3 km. Hämeen valtatiestä ja ja 24 km Turusta. Rehevä puutarha ulottuu aina tien reunaan asti ja omenapuitten lomitse näkyvät talousrakennukset noin 50 -60 metriä tiestä.
Kukin somistettu hyvin hoidettu puu- ja kasvitarha saattaa jo tulijan siihen käsitykseen, että nyt on saavuttu esikuvatilaksi sopivalle pientilalle, mikä sitten tuleekin todetuksi, kun tilaan ja sen antamiin tuloksiin tarkemmin perehdytään.
Tilan rakennusten vaatimattomuus osoittaa, ettei ole suurilla rahasummilla tilaa kuntoon pantu, mutta uutteralla ja määrätietoisella työllä on sentään päästy varmalle pohjalle. Ja asioita on ainakin hyvästi hoidettu, ettei pula-ajasta ole ollut tietoakaan, vaikka kyseessä onkin vain kahdeksan ja puolen hehtaarin suuruinen pientila.
Tilan isäntänä häärii 53 vuotias rakennustyömies Juho Haapasalo, joten emännän, Sannin, hartioilla on »isännyyttä» myöskin aika annos, mutta hyvinhän ne asiat aina puuhakkaan emännän kohdaltakin luistavat.
Tila on ostettu kahdessa erässä v. 1920 ja 1922. Sen kokonaispinta-ala on 8,57 ha, mistä 1 p:nä heinäkuuta tänä vuonna oli puutarhana 0,18 ha, peltona 2,89 ha, raivinkina 0,05 ha, viljeltynä laitumena 1,20 ha, II lk:n metsämaana 4,13 ha sekä tontti- ja tiemaana 0,12 ha. Muunnettua maatalousmaata on vain 3,65 ha, vastaten 3,25 ha kolme vuotta sitten kun kirjanpito alettiin. Koko tilusala on maantien jakamana kahdessa kappaleessa. Pellot ovat pääasiassa jäykänlaista savi- ja ja savimultamaita ja vain 0,70 hietamultamaata sekä aivan talouskeskuksen lähellä neljässä kappaleessa. Ainoastaan 0,40 ha on 250 metrin päässä. Laidun on Rasun ojan rinteillä noin 360 metrin päässä. Metsäosan keskietäisyys on noin 120 metriä.
Puu- ja kasvitarhaa on hyvin hoidettu ja kun sitä edelleen laajennetaan onkin siitä saatu hyviä tuloksia, mikä on edullisesti vaikuttanut tilan kannattavaisuuteen.
Peltoala on yhdessä kierrossa, ollen kasvijärjestys seuraavanlainen: 1-vihantarehu, syysvilja, 2 - syys- ja kevätvilja, 3- peruna, juurikasvit, 4-kevätvilja, 5-6-7- heinä.
Peltoalan käyttö- ja satotaulukosta huomataan juurikasvien puuttuvan kokonaan. Aikaisempina vuosina niitä kyllä on ollut, mutta sinappikuoriaisen takia niiden viljelemisestä viime vuonna luovuttiin, mutta perunaa on koetettu saada tilalle. Ruista ei kiertosuunnitelman muuttumisen takia myöskään viime vuonna ollut. Sadot ovat olleet kohtalaiset ja sitä paremmat. Syysvehnä ei vain ole oikein kotiutunut. Väkilannoitteiden käyttö on ollut verrattain vähäistä, mikä on estänyt satotuloksien korkealle kohoamisen. Samaan suuntaan on vaikuttanut maiden jäykkyys.
Kotoista lantaa saadaan kyllä verrattain runsaasti, sillä karjamäärä on ollut tilan pinta-alaan nähden verrattain runsas. 1.7. 1933 oli tilalla hevonen, 2 lehmää, hieho, porsas, 60 kanaa ja 10: n kanapoikasta eli yhteensä 5.92 nautayksikköä, tehden 162 ny. 100 ha kohden.
Karjatalous onkin tilalla erittäin hyvällä pohjalla, suurimmaksi osaksi emännän huolellisuudesta johtuen. Hyvin on hän osaltaan leiviskäänsä kantanut.
Lehmien keskilypsyt ovat hyvät ja viimeisinäkin vuosina yhäti parantuneet. Ja mikä ilahduttavinta, rasvaprosentti on noussut säännöllisesti, ollen jo 43, mitä on pidettävä erittäin hyvänä, kun lypsymäärät ovat verrattain suuret. Voirasvamäärä onkin tämän takia ylittänyt jo kahtena viime vuotena 150 kg ja 100 ry. antanut viime vuotena 6.4 kg voirasvaa. Karja onkin ollut ylivoimaisesti paras sikäläisessä tarkastusyhdistyksessä, mutta onhan näin pienestä karjasta kyllä helpommin saatavissakin hyvä keskilypsy, kuin suurista karjoista. Molemmat nykyisin olevat lehmät ovat myöskin L.S.K:n kantakirjassa.
Rehun kulutusnumeroista puuttuvat tiedot viimeiseltä vuodelta. Ne olisivat kuitenkin osoittaneet, että väkirehuja on voitu vähän pienentää, mutta laitumen osuus sen sijaan on vähän noussut. Erikoisesti on mainittava, että laitumen laatu on parantunut, mikä tuntuvasti on kohottanut rasvaprosenttia. Viimeisenä vuotena oli myöskin tuoretta vihantaa entistä enemmän käytettävissä, mutta juurikasveja sen sijaan ei ollut. Väkirehujen osuus on kohtalainen kun kyseessä ovat niin korkeat tuotannot ja on niiden käyttö ollut kannattavaa. Heiniä on käytetty keskimäärin noin 5 kg. päivässä, siis sopiva määrä Lounais-Suomessa käytettäviin määriin nähden.
Siipikarjatalous on verrattain nuorta, mutta kun siitä on saatu hyviä tuloksia, niin sitä on laajennettu, ollen tilalla jo 60 kanaa. Viime tilivuotena oli keskiluku 50, mutta saatiin näistä jo vähän suurempi kokonaistuotto kuin lehmistä. Kokonaistulot kanaa kohti ovat olleet seuraavat:
Munia kanaa kohti on vuosittain saatu 140-160 kpl, ollen lukumäärä lisääntymään päin.
Kaiken edellä selostetun ansiosta onkin maatalouden kannattavaisuus ollut hyvä, kuten oheisesta taulukosta huomaamme. Kokonaistuotto on verrattain suuri ja on se säännöllisesti noussut, samoin liikekustannuskin. Kyseessä ei siis näytä olevan mikään pula-ajan »budjetti», sillä ylijäämääkin on tullut runsaasti, eikä heilahteluja ole ollut, vaan on aina vakaasti asemaa parannettu. Rahatulot ja -menot ovat myöskin säännöllisesti kohonneet, mutta kuitenkin sellaisessa suhteessa, että rahaylijäämä on lisääntynyt. Rahaa on eniten saatu kotieläintaloudesta, kuten luonnollista onkin, ollen tämä tulo jo pari vuotta noin 90 % ja ylikin maatalouden rahatuloista, mutta viimeisenä vuotena on maanviljelystuotteiden (etupäässä peruna) myynti suurentunut. Kasvitarhatulot ovat myöskin nousseet, joten kotieläintaloudesta saatu rahatulo on painunut 83 %:iin. Kunhan kasvitarha edelleen laajenee ja sikatalouskin pääsee myyntitilastoon, niin eiköhän suunta edelleenkin vain pysy samana s.t.s. puhtaan tuoton kasvun merkeissä.
Rahamenoissa muodostavat väkirehut hyvin suuren menoerän, ollen viime vuonna jo 28 % maatalouden kokonaisrahamenoista. Tähän on vaikuttanut kanatalous hyvin tuntuvasti, sillä näin pieneltä tilalta ei ole voitu saada kanoille väkirehua juuri ensinkään, vaan on pitänyt ostoon turvautua. Eri kirjanpitovuosina ovat ostoväkirehut kokonaisuudessaan, jakaantuen luvut eri eläimille seuraavasti:
Nautakarjan väkirehut siis osoittavat alenevaa suuntaa. Viimeisenä vuotena tekivät siipikarjan väkirehut kanaa kohti 58: - eli puolet kokonaistuotosta ja nautakarjan väkirehut 742: - lehmää kohti. Omalta tilalta saatiin samana vuonna herne-kauraa 1,450 kg, v. 1931 1,430 kg ja v. 1930 n. 700 kg.
Lannoitusmaat ovat olleet pienet, sillä samaan summaan sisältyvät myöskin kuivikemenot ja turvepehkun ostoon on viimeisenäkin vuotena mennyt enemmän rahaa kuin lannoitteihin.
Syväojan tila on saanut palkintoja useissa Liiton kilpailuissa sekä paikallisen meijerin karjanhoito- ja maitotalouskilpailuissa on miltei joka vuosi tullut 1 palkinto. Eikä se ihme olekaan. Osastotoimintaan otetaan myöskin innokkaasti osaa perheen koko voimalla ja emäntä onkin yksi osaston keskeisimpiä toimihenkilöitä.
Tarmokkaasti yrittäen sitä eteenpäin päästään ja saavutetaan hyviä tuloksia, kun yhteistyötä apuna käytetään. Syvänojan tila on siitä hyvä esimerkki. Hyvää jatkoa vain edelleenkin.
Syvänojan emäntien syntymäpäivät v. 1936
Kesään 1936 mennessä Syvänojan hirsirunkoinen päärakennus oli saanut lautaverhouksen. Elokuussa vietettiin tilan vanhan emännän syntymäpäiviä.
90 v. iän saavuttaa kuluvan elokuun 24 p:nä Syvänojan vanhaemäntä Maria Helin Liedossa. Tarvasjoen Liedonperän osaston alueella. Mainitulla tilalla on hän ollut n. 50 vuotta, tunnettu varsinkin ahkerana käsitöiden y.m. tekijänä - kuten miesvainajansakin aikoinaan. Monet villa- ja rohdinkilot on tämä mummo eläessään kehrännyt.
Nykyisin on tuo entinen harmaa torppa Liiton esikuvatiloja, ja omistaa sen pienvilj. Juho Haapasalo toimeliaine emäntineen.
(Pienviljelijä 01.08.1936 No 8)
Syvänojan emäntä Sanni Haapasalo täytti 50v marraskuun 28. päivä 1936.
Pienviljelijäin syysjuhlat Liedossa 1938
Maatalous- ja käsityönäyttelyt työmestaruuskilpailuineen, juhlineen sekä juhlailtamineen, jonka Liedon ja Liedonperän pienviljelijäosastot yhteisesti olivat järjestäneet 25.9. 1938 Liedon Yliskulman Nuorisoseuran talolla olivat erittäin onnistuneet sillä näytteille oli tuotu paljon maatalous-, kotitalous-, puutarhatuotteita sekä käsitöitä ja yleisöä oli runsaasti.
Palkintoja saivat:
Kotitalousosastossa: 1 palkinto: Sanni Haapasalo, säilykkeitä, mehuja, kahvi-, pikku- ja ruokaleipää.
Rehujuurikasvi- ja perunaosastossa: 1 palkinto: Juho Haapasalo, peruna, lanttu ja turnipsi.
Hedelmäosastossa: 1 palkinto: Sanni Haapasalo, 6 lajia omenaa, luumuja ja kriikunia.
Naisten käsityöosastossa: 1 palkinto: Helli Haapasalo, räsymatto, sänkymatto, pöytäliina, miehen paita ja alushousut, keinumatto ja pitsiä.
(Kunnallinen Viikkolehti 07.10.1938 No 40)
Tämän lisäksi Haapasalot saivat muitakin palkintoja. Esimerkiksi naisten työmestaruuskilpailuissa, joka käytiin kolmiotteluna (sukan kudonta, parsiminen ja perunan kuorinta), Sanni sijoittui toiseksi.
Juho Haapasalo 60-v
60-vuotta täytti t.k. 6 p:nä Syvänojan pientilan isäntä Juho Haapasalo Liedon Torstilassa.
Rakennustyömies Juho Haapasalo osti emäntineen Syvänojan pientilan vuosina 1920-1922. Tilan kokonaispinta-ala on vain 8,57 ha, josta puutarhaa 0,21 ha, peltoa 2,93 ha, viljelyslaidunta 1,20 ha sekä metsä- y.m. maata 4,23 ha. Tila on vähitellen saatettu mallikelpoiseen kuntoon. Se on Pienviljelijäin liiton esikuvatila ja erikoisen suosittu retkeilypaikka. Retkeilijöillä onkin paljon nähtävää ja opittavaa tällä milteipä kääpiötilalla.
Tilalla on suurehko puutarha, tarkastusyhdistyksen paras LSK-karja, hyvät laitumet, salaojitettuja peltoja, hyvätuottoisia kanoja y.m. Kymmeniä kunniakirjoja on tila saanut erilaisissa maataloudellisissa kilpailuissa. Muun muassa liiton kokotalouskilpailusarjassa v. 1934 -37 oli Syvänojan tila paras Lounais- Suomen alle 10-peltohehtaarin tiloista.
Pienviljelijäin osastotoiminnassa on tilan väki aina kokonaisuudessaan ollut mukana muodostaen melkeinpä keskipisteen osastotoiminnassa. Tarmokkaan yhteistoiminnan tuloksena on Syvänojan tilasta tullut esimerkillinen ja kodikas pienviljelystila. Vilpittömät onnittelut.
(Pienviljelijä 01.06.1939 No 6)
Juhlat Syvänojalla heinäkuussa 1939
Syvänoja retkikohteena
Liedon Syvänoja oli Pienviljelijäin Liiton merkittävimpiä retkikohteita 1930-luvulla. Tilalla kävi runsaasti ihmisiä opintoretkillä ympäri Suomen vuoteen 1939 asti.
- Kristin Lauharo -