Liedon Parma

Urheiluseura Liedon Parman ensimmäiset vuodet 1907 - 1917.

Urheilun alkuvaiheita Liedossa

Liedossa on harrastettu urheilua jo 1890-luvulla. Vuonna 1893 perustettu Liedon nuorisoseura järjesti pienimuotoisia urheilukilpailuja vuodesta 1897 lähtien. Osanottajamäärä ei näissä kilpailuissa ollut yleensä kovinkaan suuri, sillä nämä olivat lähinnä oman pitäjän miesten välisiä voimainmittelöitä.

Liedon nuorisoseuran vuosijuhla 18.7.1897.

- Liedon Nuorisoseuran wuosijuhlaan, joka t. k. 18 p. wietettiin Loukinaisten Setälän tilalla, oli saapunut lukuisa joukko juhlawieraita. Ohjelma alkoi puheella, jonka walituin sanoin piti nimismies I. H. Wirtanen. Sitten seurasi lausuntoa ja tämän jälkeen urheilukilpailut. Kilpailujen loputtua mentiin Setälän tilawaan saliin kuulemaan arwokasta esitelmää, jonka piti W. E. Böhling. Täällä esitettiin myös näytelmäkappale, missä tottuneet näyttelijät erittäin taidokkaasti itsensä kunnostiwat.

- Muun ohjelman suoritettua jaettiin urheilupalkinnot seuraawille woimistelijoille:

Korkeushypyssä sai ensi palkinnon Herman Ahlöf; 2 palk. Kaarle Wanhalinna ja 3 palk. Otto Lehti.

Pituushypyssä I Wilho Hollo, II Herman Ahlöf, III Kaarle Wanhalinna.

Painonnostossa I Kaarle Wanhalinna, II Kaarle Ruohonen, III John Lagerström.

Kilpajuoksussa I Herman Alöf, II John Lagerström.

Polkupyöräkilpailussa 2:si ensipalkintoa Kaapo Setälä ja John Lagerström, 3 palk. August Gabrielsson.

Lopuksi huwiteltiin hetkinen piiritanssilla.

(Uusi Aura 22.07.1897 No 165)

Vuonna 1901 Liedon nuorisoseura jaettiin kolmeen eri piiriin: Yliskulman, Aliskulman (johon kuului myös "kirkonkulma") sekä Pahkamäen kulman piireihin. Kullakin piirillä oli 5-miehinen johtokunta, jossa oli puheenjohtaja, kirjuri ja rahastonhoitaja. Jokainen piiri käytti itse rahavaransa sillä poikkeuksella, että puolet seuran jäsenmaksuista annettiin Liedon nuorisoseuran pääkassaan.

Vuonna 1905 aloitti toimintansa Liedon nuorisoseuran Pahkamäen piirin urheiluseura "Heilahdus", jonka puheenjohtajana toimi Nestor Simola ja seurassa oli 12 jäsentä. Liedon nuorisoseuran Aliskulman ja Yliskulman piirissä oli omat urheiluosastonsa. Koska kilpailut olivat tuohon aikaan enimmäkseen nuorisoseuran jäsenten välisiä, niin urheilukisat käytiin Liedossa useimmiten Heilahduksen ja Aliskulman kesken, sillä Yliskulmalla harjoitettiin etupäässä voimistelua ja sieltä ei useinkaan osallistujia hiihto- tai yleisurheilukilpailuihin saatu. Aliskulmalla hiihto oli suosituin laji ja Pahkamäen piirissä kiinnostus oli suurinta kesälajeja kohtaan.

Urheiluseura "Heilahduksen" kilpailut Mäkkylässä 20.8.1905.

Urheilukilpailut ja iltaman pani Liedon nuorisoseuran Pahkamäen piirin urheiluosasto "Heilahdus" toimeen wiime sunnuntaina Mäkkylän kylässä.

Kilpailut toimitettiin kolmiottelussa, käsittäen pituushyppyä, kuulantyöntiä ja juoksua.

Korkeimmat pistemäärät saawuttiwat ja palkintoja saiwat:

E. Sawo 14,35 pist. I palk.

F. Puustelli 11,16 p. II palk.

F. Laine 9,37 p. III palk.

W. Wirtanen 7,50 p. IV palk.

W. Halonen 6,53 p. V palk.

Näiden kilpailujen päätyttyä oli wielä erikoinen kilpailu polkupyöräilyssä 10 km matkalla, jossa jaettiin palkintoja seuraawille:

I palk. hra Pilpola, ennätys 20 m. 43 s.

II palk. W. Wirtanen, 20 m 58 s.

III palk. I. Halonen, 21 m 30 s.

IV palk. K. Sipilä, 29 m 58 s.

Palkinnot oliwat siroja mitaleja. Kilpailujen päätyttyä oli onnistunut iltama opett. Walleniuksen huoneustossa. Ohjelmasta ansaitsee erikoisesti mainita herrojen I. Laaksosen ja lyseolaisen Nordlinin puheet, jouhiorkesterin soitto, näytelmä "Maantien warrella", köörilaulua, runolausuntoa ym. Innostunutta yleisöä oli runsaasti.

(Turun Sanomat 22.08.1905 No 193)

Urheilutoiminta oli vuoteen 1907 asti Liedossa hyvin pienimuotoista. Yleisurheilukilpailuja järjestettiin useimmiten yhtenä nuorisoseuran iltamien ohjelmanumerona ja kilpailuihin osallistuminen oli sallittu vain miehille. Minkäänlaista tulostavoitteellista harjoittelua ei juurikaan ollut, vaan jokainen kilpaili omien luontaisten kykyjensä mukaan. Urheilu näytteli kaiken kaikkiaan vain pientä sivuosaa Liedon nuorisoseuran toiminnassa 1900-luvun alussa.

Liedon Parma perustetaan

Pieni joukko urheiluun vakavammin suhtautuvia lietolaisia nuoria miehiä kokoontui maaliskuun lopulla v. 1907 Sikilän Simolaan, jossa he ryhtyivät keskustelemaan ihan oikean urheiluseuran tarpeellisuudesta paikkakunnalla. Tämän tilaisuuden lopuksi päätettiin perustaa urheiluseura "Liedon Parma".

Itsenäinen "Parma" niminen urheiluseura on perustettu Liedon asemakulmalle. Tähän asti owat urheilijat kuuluneet nuorisoseuran urheiluosastoon, mutta monesta syystä sekä kyllääntyneenä isännyyden alla olemiseen ja warsinkin siitä syystä, että nuorisoseura ei ole kylliksi ottanut huomioonsa urheilijamiesten mielipiteitä asioissa, owat urheilijat perustaneet itsenäisen seuran.

(Sosialisti 29.03.1907 No 72)

Liedon Parma järjesti ensimmäiset hiihtokilpailut 31.3.1907. Samassa yhteydessä pidettiin myös iltamat.

Ensimmäiset hihtokilpailunsa toimeenpani urheiluseura "Parma" Liedossa wime sunnuntaina. Miehet yli 15 wuoden kilpailiwat 10 km ja pojat 5 km matkalla. Palkinnot jakaantuiwat seuraawasti: I R. Oksanen ennätys 40 min. 24 sek. II R. Keskitalo 41 min. 44 sek. III K. Linko (Lauren) 41 min. 55 sek. IV A. Tursas 42 min. 38 sek. 5 km matkalla: I I. Leino ennätys 20 min. 31 sek. II R. Laine 22 min. 47 sek. III A. Wähätalo 22 min. 52 sek. IV K. Palmu 23 min. 20 sek. Oksanen ja Keskitalo, ollen wasta-alkawia hiihtäjiä; wetiwät suurta huomiota puoleensa hywillä ennätyksillään. Paras mies poikien sarjassa I. Leino saawutti myöskin koko mainion tuloksen warsinkin siihen nähden, että hän on ijältään wasta 12 wuotias.

(Sosialisti 04.04.1907 No 75)

Liedon Parman vappujuhlaa vietettiin seuraavaan tapaan Sikilän Simolassa.

Liedon urheiluseura Parma wietti wappujuhlaa Sikilän Simolassa. Juhla onnistui erittäin hywin. Wäkeä oli saapunut tähän tilaisuuteen oikein tuwan täydeltä. Yleisö käyttäytyi erittäin siiwosti, lukuunottamatta paria hulikaania, jotka juowuspäissään tuliwat rauhallista illanwiettoa häiritsemään. Toinen heistä on tunnettu paikkakunnan Nuorisoseuran innokkaaksi jäseneksi. Surkuteltawan waikutuksen teki juhlassa olijoihin tuollainen nuorison siwistyksen harrastaja.

(Sosialisti 04.05.1907 No 100)

Liedon Parman ensimmäiset jäsentenväliset kilpailut kesäurheilulajeissa pidettiin 20.5.1907. Lajeina olivat keihäänheitto ja 1500 metrin juoksu. Keihästä heitettiin vasemmalla sekä oikealla kädellä ja heittojen yhteispituus ratkaisi kilpailijoiden tuloksen.

Kilpailun päätteeksi vietettiin iltamia Tammentaan Hiiskun makasiinissa.

Urheiluharrastus edistyy Liedossa

Urheiluharrastus on Liedossa ilahuttawasti edistymässä. Ken enää muistaisikaan luetella niitä monia kilpailuita, joita esim. "Parma"-yhdistys on kesän kuluessa pannut toimeen, puhumattakaan yksityisten ponnisteluista. Mainittakoon kumminkin, että "parmalaiset" elok 18 p:nä 20-miehen joukossa mitteliwat woimiaan "WarsinaisSuomen sarwesta", jonka omistamiseksi maakunnan muutkin urheiluseurat kuuluwat paljon ponnistelleen. Onpa hupaista saada tietää, minkä pitäjän urheilumiehet tuon kiistan esineen waltaawat. "Parman" kymmenotteluista päättäen eiwät lietolaiset ole huonoja miehiä, joten lienee toiwoa saada huomiota maakunnan kilpailussakin osakseen.

Wiitattiin jo kymmenotteluihin. Ne loppuiwat w. k. 25 p:nä, jolloin korkeushyppy- ja 100 metrin juoksukilpailut suoritettiin. Ensi miehenä suoriutui kilpailusta Matti Kaurinkoski, saaden I palkinnon ja seuran komean pokaalin. Wiimemainitun wain ensi kesään asti, jolloin siitä uudelleen kiistellään. Mutta luultawaa on, ettei kiertosarwea siltä mieheltä 3 wuotena kyetä wallottamaan. Tosin on hänen weljensä Y. Kaurinkoski osottautunut wiimeisissä kiistoissa warsin pontewaksi, mutta piste-erotus on wielä joltinenkin. Wiimemainittu sai II palkinnon. Mikään huono mies ei ollut E. Simolakaan, jolle tuli III palk. V. Halonen, jolle Onnetar soi IV palk. on jo ennalta tunnettu tasaiseksi urheilijaksi, V palk. tuli mainiolle korkeushyppääjälle F. Laineelle. Tässä eiwät kaikki palkinnot wielä ole. Niitä jaettiin lisäksi 5. Mutta mainitaan niitten saajista sitten kun owat siwuuttaneet nousukasasteen. Niin - kuten jo yllä huomautettu urheiluharrastus saa yhä uusia kannattajia. Nuoriso reipastuu ja unohtaa ruumiinharjotuksille painoa pannessaan ajan kalwawan ristiriitaisuuden. Näinhän tulewasta miespolwesta tuleekin sellainen, jossa on "terwe sielu terweessä ruumiissa".

(Turun Lehti 10.09.1907 No 104)

Iltamia pitämällä kerättiin varoja seuran toimintaa varten.

Arpajaiset

Liedon Parman toiminta oli ensimmäisinä vuosina seuran varojen niukkuuden vuoksi melko vaatimatonta. Tätä tilannetta parantaakseen, seura järjesti suurimmat paikkakunnalla koskaan nähdyt arpajaiset kesäkuussa 1910. Arpajaisten palkintoina oli mm. 400 markan arvoinen hevonen, 150 markan arvoinen sonni, 120 markan heinäharava, sekä suuret määrät huonekaluja, viljaa, hienoja ompelutöitä ym.

- Liedon Urheiluseura "Parma" päätti tämänkuun 9 pnä pitämässään kokouksessa toimeenpanna suuret jättiläisarpajaisensa ensi kesäk. 12 päiwänä Liedon aseman lähellä. Pääwoittoina arpajaisissa tulee olemaan noin 400 markan arwoinen ori, noin 150 mkn arwoinen sonni, heinäharawa ym.

Arpajaisten yhteydessä hesäkuun 11 ja 12 päiwänä toimeenpannaan myöskin suuret Turun piiriin kuuluwien maalaisurheiluseurojen wäliset urheilukilpailut. Sitä warten on urheiluseura "Parma" päättänyt hankkia neljä eri kiertopalkintoa seurojen wälillä kilpailtawaksi, nimittäin: 1:ksi kiertopalkinnon kymmenottelussa, johon kuuluu kuulantyönti, kiekon- ja keihäänheitto, korkeus-, pituus-, seiwäshyppy ja kolmiloikkaus, 100 metrin, 400 metrin ja 1,500 metrin juoksut. Pisteet lasketaan järjestysluwun mukaan ja huomioon otetaan ainoastaan yksi, nimittäin paras tulos, minkä kunkin seuran edustaja kussakin lajissa saawuttaa. 2:ksi kiertopalkinnon pyöräilyssä 100 km matkalla, johon waaditaan kolme edustajaa kustakin seurasta ja lasketaan pisteet niinikään järjestysluwun mukan. 3:ksi kiertopalkinnon wiestinjuoksussa 10 km matkalla, johon waaditaan wiisi miestä juosten kukin 2 km. 4:ksi kiertopalkinnon naisille 400 metrin wiestinjuoksussa johon waaditaan neljä naista, juosten kukin 100 metriä.

(Uusi Aura 16.04.1910 No 45 A)

Liedon Parman urheilujuhlaan ilmoittautui runsaasti kilpailijoita, joten kisoista oli odotettavissa jännittävät.

- Liedon urheiluseuran "Parman" arpajaistensa yhteydessä toimeenpanemaan urheilujuhlaan kesäkuun 4 ja 5 paiwinä on ilmoittautunut kaikkiaan 90 urheilijaa. Kymmenotteluun ottawat osaa: Liedon "Parma", Maarian "Pyrkiwä", Kaarinan "Kaiku", Paimion "Kisa" sekä Perniön ja Prunkkalan urheiluseurat. Polkupyöräkilpailuun: "Kaiku", "Kisa", "Parma" ja Prunkkalan urheiluseura, 10 km. wiestinjuoksuun: "Kaiku", "Parma", "Kisa" ja Prunkkalan urheiluseura. Naisten wiestinjuoksuun: "Pyrkiwä" ja "Parma". Siis kaikki maalaiskuntiemme parhaat kywyt ottawat osaa, joten todennäköisesti on odotettawissa mitä tuimimmat ottelut.

Muuten on huomattawa, että kaikki hypyt suoritetaan wain toispuolisesti, mutta heitot molemmin puolisesti. Polkupyöräkilpailu ja molemmat wiestinjuoksut suoritetaan sunnuntaina, mutta kymmenottelut alotetaan jo lauwantaina. Kilpailut alotetaan kumpanakin päiwänä klo 12 päiwällä Mannin tilalla Liedon aseman luona.

Urheilijoille hankitaan wapaa asunto, mutta on heidän tuotawa tyyny ja peite mukanaan, jos tahtowat sellaisista mukawuuksista nauttia.

(Uusi Aura 26.05.1910 No 118)

Seuran talous parani huomattavasti arpajaisten ansiosta.

- Rikas urheiluseura on nykyään Liedon "Parma", joka tämän kuun 5 päiwänä pitämistään arpajaisista lienee saanut puhdasta woittoa yli kolmen tuhannen markan. Todennäköistä on, että tämä summa urheilutarkotuksiin käytettynä tulee suuresti edistämään urheiluharrastusten elpymistä ja lewiämistä Länsi-Suomessamme.

(Turun Sanomat 12.06.1910 No 1633)

Oma urheilukenttä

Parmalla ei alkuvuosina ollut varsinaista urheilukenttää, vaan kilpailuja pidettiin mm. Simolan talon pihamaalla ja maantiellä. Arpajaistulojen ansiosta alettiin syksyllä 1910 suunnitella oman urheilukentän perustamista.

Liedon urheiluseura "Parma" on nykyään suurissa hankkeissa. Seuran aikomuksena on ensi tilassa saada itselleen oma urheilukenttä, millä nuorukaisista ja warttuteistakin miehistä - wieläpä neitosistakin aijotaan kaswattaa ensiluokkaisia urheilijoita. Kentän saamista wain haittaa suuresti se, ettei tarkotukseen sopiwaa maa-alaa tahdota saada Liedon aseman läheltä, minne sanotunlainen harjotuspaikka mieluimmin haluttaisiin perustaa. Toiwottawasti nämä waikeudet eiwät kuitenkaan ole tieltä raiwaamattomia, sillä seuraa eiwät ainakaan taloudelliset asiat estä aikomustaan perille wiemästä.

Muuten on seuran ajatuksena repäsewästi kuten ennenkin ottaa osaa Turussa t. k. 28 päiwänä pidettäwiin "Kalewan-maljakilpailuihin". Näihin kisoihin, jotka järjestetään Wiipurin "Kalewa"-otteluiden mukaisesti, lähettää "Parma" 10 miestä, näiden joukossa N. ja E. Simolan, G. Hellénin, A. Knaapin, W Heikkilän, E. Sawon ja W. Lehtosen.

(Turun Sanomat 20.08.1910 No 1690)

Vuonna 1911 urheiluseura Parma vuokrasi Liedon Sikilästä "tiiliruukin maalta" palstan urheilukenttää varten. Kenttä rakennettiin kovalla kiireellä ja juhannuksena 24-25.6.1911 pidettiin uudella Liedon Parman urheilukentällä ensimmäiset yleisurheilukisat. Hellesään ja keskeneräisen kentän huonosta kunnosta johtuen kisat olivat jokseenkin täydellinen fiasko. Tapahtuma sai sanomalehdissä melko rankkaa kritiikkiä osakseen:

Liedon urheiluseura "Parma" oli järjestänyt lauantaiksi ja sunnuntaiksi useita urheilukilpailuja maalaisseuroille, nim. seurojen välisestä kiertopalkinnosta kymmenottelussa, 10,000 m pyöräilyssä, 10,000 m viestinjuoksussa ja 400 m viestinjuoksussa naisille.

Kaikki kilpailut paitsi pyöräily, toimitettiin Parman omalla kentällä. Kentäksi oli tasotettu metsää kasvava niitty ja saatiin se valmiiksi vasta muutamia päiviä ennen kilpailuja. Siitä syystä oli se vallan kurjassa kunnossa. Kenttää peitti hieno irtonainen hiekka johon kilpailijat vajosivat miltei nilkkojaan myöten ja joka pölysi pienemmästäkin kosketuksesta. Sitäpaitsi pisti sieltä täältä esiin puiden juuria ja oksia, joihin kilpailijat tuon tuostakin kompastuivat.

Tällaisella kentällä ei tietenkään voitu saada hyviä tuloksia. Juoksurata oli myöskin liian pieni vain noin 285 m.

(Sosialisti 27.06.1911 No 143)

Turun Sanomissa kirjoitettiin näistä kilpailuista mm. seuraavasti:

Urheiluseura Parman kilpailut.

Lauwantaina, juhannuspäiwänä aloitettiin "Parman" kilpailut Liedossa. Ilma lämpeni täydelliseksi helteeksi, ja etelämaista erämaatunnelmaa täydensi wielä jalkoja polttawa kuuma hiekka, johon katsojat ja kilpailijat uppoutuiwat nilkkoja myöten. "Parman oma kenttä" nimittäin toistaiseksi wielä on kaikkea muuta kuin urheilukenttä, pehmeä kuin wasta poltettu tuhkainen kuokkamaa. 

Hywistä tuloksista emme siis woi puhua, eikäpä siitä wäliäkään, mutta toinen asia sietää mainitsemista. Luuliko "Parma" palwelewansa urheilun todellista kaunista aatetta pakottamalla kilpailijat, heidän monenkertaisista hartaista pyynnöistään huolimatta, suorittamaan ottelunsa mainitunmoisella hiekkapellolla? Eikö olisi parempi ollut ehkäistä sitä kauheata nääntymystä, joka mainitulla radalla kilpaileminen tuotti, ja siitä johtunutta suurta katkeruutta kilpailewien seurojen wälillä. Maantiellähän olisi niin mainio kilpailurata ollut. Kilpailuaineena oli kymmen ottelu, 10 km pyöräily, 10,000 m wiestinjuoksu ja 400 m naisten wiestinjuoksu.

Lauantaina korkeushyppy oli nyt aiwan mahdotonta, sillä mistäpä hiekkakuopassa ponnistaa. Sunnuntaina oli wieläkin kuumempi. Mainittakoon että kaksi kentällä olijaa sai pyörtymys kohtauksen. Päiwän jännittäwin kilpailu oli 10,000 m. wiestinjuoksu. Miehiä kaatui ja nousi ylös, tomua ryöppöyili hirmuisesti ja aurinko kuumotti kilpailukenttää kuin kadotuksen pätsi.

(Turun Sanomat 28.06.1911 No 1948)

Liedon Parma osti myöhemmin urheilukentän maapalstan omakseen. Tämän jälkeen kenttää paranneltiin vähitellen. Liedon Parman urheilukenttä ei tosin ollut myöhempinäkään vuosina kovinkaan hyvässä maineessa, mutta ahkerasti siellä siitä huolimatta kilpailtiin.

Alkuaikojen Parmalaisia

Liedon Parman alkuvaiheita muisteltiin Turun Sanomissa 15.07.1911 julkaisussa artikkelissa seuraavasti:

Liedon Parma.

Liedon urheiluharrastus ei ole eilispäivän lapsia, vaikkeikaan se kauvan ole ilmennyt uudenaikaisissa merkeissä. Kymmenen viisitoista vuotta takaperin, jolloin tämän kirjottaja pahanpäiväisenä poikanaskalina tähysteli ajan kulkua milloin Tammentaan, Sikilän ja Mäkkylän kyläraitilla, milloin pistäysi harrastuksia tarkkaamaan joen toisellekin puolelle, olivat maantiet etenkin lauvantai- ja sunnuntaiiltasin mustanaan nuoria miehiä, jotka sydämensä pohjasta olivat innostuneet kiekonlyöntiin. Urheilua oli sekin, eikä suinkaan kaikkein vähimmän kehittävää ja sitkeyttä kysyvää, kun olan takaa lyödä läimäytettiin suurta koivuvisaista kiekkoa ja milloin juoksujalassa paettiin milloin taas ajettiin vastapuolta takaa - tietysti aina onnen vaihtelujen mukaan.

Sitten ilmaantui uusien olojen merkkinä pitäjään kuula ja keihäs, tietysti turkulaisen mallin mukaan. Ensimäisiä näiden välineiden viljelijöitä lienevät Liedossa olleet silloiset lyseolaiset Antti Knaapi ja Nestor Simola, joista edellinen asui Kurkelan ja jälkimäinen Sikilän kylässä. Siellä nämä kaksi uranuurtajaa vuosikausia harjottelivat ja valmistivat tulevien aikojen maaperää, saamatta tietysti montakaan hengenheimolaista edes siinä mielessä ymmärrettynä, että joku utelias olisi ottanut kuulaa tai keihästä armollisesti tarkasteltavakseen. Niin silloin. Mutta kuulan, keihään ja muiden niiden sukulaisten uudenaikuisten urheiluvälineiden oli tulevaisuus Liedossakin. Lienevätkö Pahkamäen piirin nuorisoseuran jäsenet tämän älynneet, kun kahdeksan yhdeksän vuotta takaperin perustivat pitäjään ensiurheiluseuran. Sen toiminnasta ei kumminkaan ole monta sanaa sanottavana, sillä se oli niin sanoakseni kuolleena syntynyt. Asiaa harrastavia jäseniä puuttui, eikä siihen aikaan liioin kilpailutkaan vielä innostusta virittäneet.

Suurlakon jälkeen perusti sitten ennenmainittu Nestor Simola Parman. Uusi seura tuli tuota pikaa elinvoimaiseksi. Sekä miehiä että naisia liittyi siihen jäseneksi lähemmä sata. Kohta tämän jälkeen saatiin Parman miehiä nähdä kaikilla Lounais-Suomen kisakentillä. Ja mikä ihmeellisempää, nämä miehet, joista useat eivät olleet liiemmin harjotelleet, riistivät voiton toisensa jälkeen vanhemmilta seuroilta. Parman edustajista puhuttiin kaikkialla, missä voimainmittely tuli kysymykseen, kunnioituksella ja puolittaisella pelolla. Näitä - tekisi mieleni sanoa urheilijoina syntyneitä parmalaisia olivat ennen kaikkea veljekset Matti ja Jussi Kaurinkoski, jotka nyttemmin näyttävät valitettavasti heittäneen kirveensä järveen. Sen ajan miehiä olivat myöskin toivorikas korkeushyppääjä ja sadan metrin juoksija F. Laine, aina pirteä ja innokas Ville Halonen ja jättiläismäinen Kristian Sarkala, joiden kaikkien nimiä turhaan etsii nykyisin kilpailijoiden joukosta. Kun vähitellen päästiin järkiperäisesti harjottelemaan, saatiin yhä uusia miehiä mukaan. Sitkeästi piti lainoppia tutkisteleva "Nestori", kuten häntä urheilijat kansanomaisesti nimittivät kiinni siitä, ettei suinkaan taantumaan päästy.

Kauvan aikaa pysyi siitä huolimatta johtaja Nestor Simola sellaisessa kunnossa, etteivät toiset päässeet häntä lähellekään. Hän oli sanalla sanoen joukkonsa mestari. Mutta ajanpitkään rupesi tämä asema horjumaan. Vuosi vuodelta ilmaantui uusia miehiä, jotka kykenivät hänet voittamaan milloin missäkin lajissa. Tällaisia ikäänkuin Parman kasvattamia urheilijoita ovat jo monilla kisakentillä huomiota saavuttaneet yleisurheilijat V. Lehtonen ja E. Simola, jotka useita vuosia ovat olleet jokseenkin tasaväkisiä. Mainion edustajan olisi Parma niinikään voinut kehittää tunnetun turkulaisen juoksijan Johanssonin veljestä, G. Jalosta, jolla oli suuret edellytykset tulla ensiluokkaiseksi juoksijaksi.

Näin kesäaikaan ei juuri viitsi hiihdosta mainitakaan. Siitä puhuu mieluimmin talvella, jolloin kaikki parhaiten muistavat, ettei Liedon Parmalta suinkaan niitäkään puutu. Sitäpaitsi on seura innokkaasti edistänyt urheilua hankkimalla useita kiertopalkintoja, joista ensimäisen juuri tänä kesänä yllämainittu V. Lehtonen voitti ikiomakseen. Kaiken lisäksi on seura yksityisten jäseniensä kehittymistä silmälläpitäen ottanut osaa hyvin kaukanakin pidettyihin kilpailuihin. Niistä on etusijassa mainittava matkat Helsinkiin ja Lopelle, joissa seura kunnialla edusti Lounais-Suomen maalaisurheilua.

Edistysaskel, jota ei myöskään saa jättää mainitsematta, on se, että seuralla on nykyisin oma urheilukenttä, joka valmistui juhannuksen tienoissa tänä vuonna. Muuten on seura pannut toimeen kahdet yleiset urheilukilpailut, toiset viime ja toiset tänä kesänä. Siinä muutamin ylimalkaisin piirtein Parman tähänastinen työ, joka ei suinkaan ole ollut vailla merkitystä itse paikkakunnalle ja seutumme maalaisurheilulle yleensä.

-S.-n.

(Turun Sanomat 15.07.1911 No 1963)

Liedon Parman ensimmäinen puheenjohtaja ylioppilas Nestor Simola oli monipuolinen urheilija ja hän oli saavuttanut ensimmäisenä lietolaisena urheilumaisterin arvon v. 1907. Nestor Simola oli moniottelija ja erityisen hyvä pituushypyssä sekä 100 m:n juoksussa. Syksyllä v. 1908 hän hyppäsi kilpailuissa pituutta 620 cm ja juoksi 100 metriä aikaan 11,6 s.

Nestor Simolan veli Evert myös menestyksekäs urheilija, puhumattakaan heidän siskostaan Siinasta. Siina Simola oli ensimmäinen yleisurheilun Suomen ennätyksen tehnyt parmalainen. Hän juoksi 23.7.1911 Turussa kansainvälisissä yleisurheilukilpailuissa naisten 100 metrin uudeksi Suomen ennätysajaksi 13,8 s. Tampereen Sanomissa kirjoitettiin 26.7.1911 seuraavasti:

Nyt oli naisten wuoro tullut esiintyä kilpailuradalla 100 m loppuottelussa. Liedon Parman nopsajalkainen Siina Simola puolusti mainettaan juosten matkansa ennätysajassa 13,8 sek. ja osottautui siis olewansa Suomen nopsajalkaisin tytttö. Koettakaapas miehet, jos woitte, ottaa hänet "kiinni". Siinä tarwitaan ensiluokkainen pikajuoksija.

Lietolainen neiti Siina Simola kirjoitti Turun Sanomiin urheilu-urastaan v. 1912 mm. seuraavasti:

Olen mitä innokkain urheilun harrastaja, sanan täydellisimmässä merkityksessä, ja osaltani myöskin itse urheilija. Syntynyt olen 1881. Lapsuusaikana en luonnollisesti tiennyt urheilusta mitään, sillä semmoisesta ei ainakaan minun kotipaikkakunnallani kuullut siihen aikaan edes puhuttavankaan. Olin jo 20 vuotta vanha, kun paikkakuntamme nuorisoseura alkoi juhliensa yhteyteen järjestää urheilukilpailuja. Mutta tämä tapahtui ainoastaan miehille.

Tästä huolimatta heräsi minussa innostus ruumiilliseen harjotteluun; yhtä luonnollista mielestäni oli, että naisetkin urheilua harjottivat. Tämän johdosta koetin innokaasti puuhata, että naisillekin asetettaisiin kilpailuja, mutta pitkään aikaan en saanut miltään taholta kannatusta. Kun puuhiani väkistenkin tahdottiin pitää hullutuksena, niin oli minun pakko ne itsekin tukahuttaa, sillä selvää oli, ettei yksi nainen voinut harjotella. Mutta jonkun ajan kuluttua tapahtui "suunnassa" käänne. Paikkakunnalle perustettiin V. ja U. seura Parma, ja nyt tuli voimistelu- ja urheiluaate varsin suosituksi, vaikka tosin seudun vanhat ihmiset vieläkin pitävät urheilua turhuutena ja hengen vaivana.

Olen, kuten tästä selostuksestani näkyy, joutunut urheilua harjottamaan siis vasta ollessani joukon kolmennellakymmenellä, joten en ole merkillisiin tuloksiin päässyt, mutta olen sitä mieltä, että nainenkin voi kehittyä voimistelussa ja urheilussa huomattavan pitkälle ahkeran ja säännöllisen harjottelemisen kautta. Harjottamistani urheilulajeista mainitsen kuulantyönnin, pituushypyn, ja juoksun. Talvella en ole enää hiihtänyt enkä luistinut, koska olen huomannut talviurheilun, jossa saattaa vilustua vaikuttavan pikemmin epäedullisesti kuin päinvastoin terveyteeni.

Neljän suven aikana olen treenannut, ja viime suven aikana erittäin tarmokkaasti: kaksi jopa kolmekin kertaa viikossa. Tämä aiheuttikin melkolailla tuloksieni paranemisen. Mitään erikoista urheilujärjestelmää en ole käyttänyt en myöstään ruokajärjestelmää, paitsi että olen syönyt hyvin kohtuullisesti, etupäässä maitoruokia. Urheilu on vaikuttanut terveyteeni kaikin puolin edullisesti, olen havainnut, että milloin syystä tai toisesta en ole ollut tilaisuudessa harjottelemaan, en ole tuntenut itseäni ihan hyvinvoivaksi, kun taas harjotuksen aikana olen ollut mitä tervein.

Liedossa helmikuulla 1912. Siina Simola.

Siina Simola juoksi Turussa vuonna 1913 omaksi 100 metrin ennätysajakseen 13,5 sekuntia, mutta myötätuulta oli silloin liikaa, joten tulosta ei hyväksytty uudeksi Suomen ennätykseksi. Siina oli kovassa kunnossa kesällä 1913, sillä toisessa lajissaan pituushypyssä hän hyppäsi 440 cm ja sillä kertaa myötätuulta ei ollut, joten tulos oli uusi naisten pituushypyn Suomen ennätys. Pituushypyn ennätys ei tosin hänen hallussaan pitkään säilynyt, mutta Siina oli naisten 100 metrin juoksun Suomen ennätyksen haltija ajallaan 13,8 s. kesään 1915 asti.

Liedon Parman yleisurheilukilpailut 1913

Parman kentällä järjestettiin 4 - 5.7. 1913 maalaisseurojen väliset urheilukilpailut. Heittolajeissa heitettiin tuohon aikaan kaksi heittoa, toinen oikealla ja toinen vasemmalla kädellä, ja kilpailutuloksena oli heittojen yhteispituus.

Maalaisseurojen väliset urheilukilpailut, jotka Liedon Parma oli järjestänyt, alotettiin lauant. Parman omalla kentällä. Kilpailut oliwat, kuten sanottu, wain maalaisseurojen wäliset ja koskewat ne neljää kiertopalkintoa, nim. 10-ottelua, naisten 400 m. wiestinjuoksua, miesten 10 km. wiestinjuoksua sekä 10 km. pyöräilyä.

Ensin suoritettiin kuulantyönti. Siihen otti osaa 10 kilpailijaa 3 eri seurasta, nim. Liedon Parmasta, Maarian Pyrkiwästä ja Wahdon Tuiskusta. Tulokset: 1. A. Mäki, Parma, 20,69 m., 2. I. Leino, Parma, 20,33 m., 3. A. Warjonen, Pyrkiwä, 20,25 m.; seuraawa Paanu, Pyrkiwä, 20,10 m.

Korkeushyppyyn otti osaa 11 kilpailijaa. Tulokset: 1. W. Lehtonen, Parma, 155 sm., 2. A. Warjonen, Pyrkiwä, 155 sm., 3. E. Aalto, Pyrkiwä, 155 sm.; seuraawa E. Forsman ja H. Heikonen, Pyrkiwä, 150 sm. kumpikin.

Pituushypyssä 14 osanottajaa. Tulokset: 1. A. Warjonen, Pyrkiwä, 574 sm., 2. I. Leino, Parma, 576 sm., 3. H. Heikonen, Pyrkiwä, 572 sm., W. Wainio, Pyrkiwä, 563 sm. Alkukilpailussa saawuttiwat Leino ja Heikonen 572 sm., mutta uuinnassa Leino Woitti Heikosen.

400 m. juoksussa oli 9 osanottajaa. 1. A. Heikonen, Pyrkiwä, 59,3 sek., 2. A. Mäki, Parma, 59,5 s., 3. E. Simola, Parma, 60 s., 4. I. Leino, Parma, 60 s. Simola woitti arwanwedossa Leinon.

1,500 m. juoksu oli epäilemättä päiwän jännittäwin kilpailu. Matkalle lähti 10 juoksijaa, edustaen kolmea seuraa. Ensin painautui etupäähän Nuppula, Parmasta, mutta puolentoista kierroksen päästä pääsi Laakso, Parmasta, edelle. Tämä teki taiwalta lujin ja warmoin askelin ja oli wähällä jättää koko joukon. Heikkilänkin täytyi jäädä hänen kantapäilleen. Pyrkiwän H. Raition ja Parman K. Alimattilan loppupinnistys oli kiiwas. Wasta wiimeisillä metreillä pääsi Raitio rinnan mitan edelle. Tulokset: I. Laakso, Parma, 4 m. 34 sek., W. Heikkilä, Parma, 4 m. 35,3 sek., K. Äyräs, Parma, 4 m. 36,2 sek., H. Raitio, Pyrkiwä, 4 m. 43,4 sek., K. Alimattila, Parma, 4 m. 43,5 sk.; seuraawa oli Pyrkiwän Haaparanta. Muut katsoiwat parhaaksi lopettaa kesken.

Tulokset owat, niinkuin näkyy, keskinkertaisia, warsinkin kun ottaa huomioon, että radan pituus oli wain wähän yli 200 m.

Sunnuntain kilpailut.

Ensimäisenä suoritettiin 10 km. pyöräily maantiellä. Kilpailuun otti osaa Paimion "Kisasta", Nousiaisten "Alusta", Raision "Kuulasta", Kaarinan "Kaiusta" kaikkiaan noin puolisensataa pyöräilijää. Kilpailijat lähtiwät taipaleelle kolmessa joukkueessa kukin kilpailija minuutin wäliajalla. Kilpailut muodostuiwat hywin jännittäwiksi, ratkaisipa joskus kymmenesosa sekuntiakin kilpailijain järjestyksen - muuten lienee ajan ottaminen käywästä kellosta kymmenesosan tarkkuudella jotenkin waikeanlainen tehtäwä. Tulokset oliwat parempia, kuin ennen samaisissa kilpailuissa saawutetut. Järjestys muodostui seuraawaksi: 1. Ilmari Mäkelä "Kuula" 17 m. 2 sek., 2. E. Warjonen "Alku" 17,24, 3. U. Yrjöwuori "Kaiku" 17,25, 4. W. Heikkilä "Kisa" 17,27,6, 5. K. Tanner "Kaiku" 17,27,7, 6. A. Hiito "Alku" 17,28,6, 7. H. Heikkilä "Kisa" 17.33,2, 8. I. Wirtanen "Parma" 17.35,6.

Kiertopalkinnon woitti Nousiaisten "Alku", jonka kolmen parhaan edustajan (Warjonen, Hiito, Wismanen) järjestysnumeroiden summa on pienin. Toinen oli "Kuula" (I. Mäkelä, Lindfors, I. Mäkelä). Kolmas "Kaiku" ja "Kisa".

Tämän jälkeen siirryttiin kentälle, jossa suoritettiin kymmenottelu ja wiestinjuoksut.

Ensinnä suoritettiin 100 m. juoksu, johon otti osaa 13 kilpailijaa. Tulokset owat: 1. N. Simola "Parma" 12,6 sek., 2. W. Wainio "Pyrkiwä" 12,8 sek., 3. H. Heikonen "Pyrkiwä 12,8 sek., T. Kiertonen "Parma" 12,9 sek. Heikonen luowutti toisen sijan Wainiolle.

Kiekonheitto (13 osanottajaa): 1. A. Mäki "Parma" 63,95 m., 2. H. Heikonen "Pyrkiwä" 61,96, 3. A. Warjonen "Pyrkiwä" 58.88, 4. Leino "Parma" 58,78.

Kolmiloikkaus (11 osanottajaa): 1. I. Leino "Parma" 12,24 m., 2. A. Warjonen "Pyrkiwä" 12,12, 3. W. Lehtonen "Parma" 11,88, H. Heikonen "Pyrkiwä" 11.74 m.

Keihäänheitossa oli 12 kilpailijaa. Tulokset: 1. Y. Lindholm "Pyrkiwä" 82,35 m., 2. W. Lehtonen "Parma" 82,22, 3. E. Aalto "Pyrkiwä" 80,12, 4. H. Heikonen "Pyrkiwä" 78,30. Nuori Y. Lindholm heitti oikealla hywin 50,05 m., hänestä kehittynee hywä heittäjä, sillä hänellä on edullinen heittotapa.

Naisten 400 m. wiestinjuoksuun ottiwat osaa wain "Parma" ja "Kaiku" kumpikin yhdellä joukkueella. Edellinen suoriutui helposti woittajana, waikkakin sen wiimeinen juoksija erehtyi ja pysähtyi wähän ennen maaliwiiwaa. Tulokset: 1. "Parma" (Anna Ahtinen, Hilda Arosuo, Aino Arosuo ja Siina Simola) aika 60,2 sek., 2. "Kaiku" (Lempi Lehtonen, Ewa Aho, Elsa Aho ja Alma Lehti) aika 63,2 sek.

Seiwäshyppy (10 kilpailijaa): 1. W. Lehtonen "Parma" 270 sm., 2. H. Paanu "Pyrkiwä" 260 sm., 3. A. Heikonen "Pyrkiwä" 260 sm., Y. Lindholm "Pyrkiwä" 260 sm., N. Simola "Parma" 260 sm., E. Simola "Parma" 260 sm.

Kymmenottelun kiertopalkinnon woitti nyt "Parma" kolmannen kerran, saaden sen omakseen.

Wiimeisenä seurasi 10,000 m. wiestinjuoksu, johon otti osaa neljä seuraa. Kilpailu muodostui hywin kiiwaaksi, sillä palkinnon wiimewuotinen woittaja "Kaiku" ja "Parma" kiisteliwät tuimasti ensisijasta. Ensinnä meni "Kaiun" toisen joukkueen mies Jalo johtamaan, mutta pian hankkiutui parmalainen Laakso etunenään. Lopussa meni Jalo Kaiun ensi joukkueen miehen ohi. Toisena lähtenyt parmalainen Äyräs pitensi wielä etumatkaansa "Kaiun" Anttilan päästessä toiseksi. Kaikulainen Marttila saawutti taas matkaosallaan wähäsen parmalaista. Wiimein saawutti "Kaiun" neljäs mies Heimo parmalaisen Leinon, joka edellisistä kilpailuista wäsyneenä ei woinut kestää lujaa wauhtia. Tälläwälin saawutti "Alun" Heikkilä etumaisia huomattawasti. Wiimeisinä miehinä lähtiwät Malmström "Kaiusta" ja Heikkilä "Parmasta" M. wähän edellä. Pian saawutti H. kuitenkin Malmströmin ja saapui ensimäisenä perille. "Alun" Tuomisto saawutti myöskin tuntuwasti kaikulaista. Tulokset oliwat:

1. "Parman" joukkue (I. Laakso, K. Äyräs, K. Alimattila, I. Leino ja W. Heikkilä) aika 31 m. 48 sek.

2. "Kaiun" ensimäinen joukko (Hj. Halme, W. Anttila, A. Marttila, H. Heimo ja K. Malmström saika 31 m. 51 sek.

3. "Alku" (E. Peltola, U. Wuorenpää, A. Yrjänen, W. Heikkilä ja A. Tuomisto) aika 31 m. 52,6.

4. "Kaiun" toinen joukko aika 33 m. 26,7 sek.

5. "Tuisku" Wahdolta aika 33 m. 52,2 sek.

Tähän päättyiwät kilpailut, joita seuraamaan oli saapunut kaupunkilaisiakin. Kilpailujen päätyttyä oli kumpaisenakin iltana wielä tanssi-iltama "Parman" talolla. Lauwantai-iltana koettiwat muutawat humalaiset häiritä järjestystä, mutta onnistumatta.

S.

(Uusi Aura 08.07.1913 No 77)

Parman talo - Parmala

Rakennusmestari Kustaa Linko suunnitteli Parmalle paviljongin, jonka seura rakensi v. 1913 talkoovoimin urheilukentän viereen. Parman oma talo sai nimekseen "Parmala".

Parmala vihittiin käyttöön 10.8.1913.

- Talonwihkiäiset. Kuten eri ilmoituksesta huomataan wiettää Liedon urheiluseura "Parma" ensi sunnuntaina alkaen klo 2 päiwällä wastikään walmistuneen talonsa wihkiäisjuhlaa, minkä päätyttyä wielä toimeenpannaan yleinen iltama, ohjelma käsittää muun muassa puheen, runoja, lauluja, kupletteja, kansallistansseja, näytelmän "Purimossa" (5-näytöksessä), soittoa ja jäsentenwäliset kilpailut juoksusarjan kiertopalkinnosta.

Ohjelman suoritukseen ottaa osaa useita turkulaisia taidekykyjä. Wanhanaikaisia kansallistansseja esittäwät paikkakunnan wanhemmat isännät ja emännät. Lietolaiset warmaankin joukottain rientäwät tilaisuuteen katsomaan poikiensa ja tyttäriensä hommia warsinkin kun pääsy wihkiäistilaisuuteen on maksuton.

(Uusi Aura 07.08.1913 No 179)

Suomen urheiluneuvoja, maisteri Lauri Pihkala, kävi esitelmöimässä Liedon urheiluseura Parman talolla pääsiäismaanantaina v. 1914. Lauri "Tahko" Pihkala vastusti jyrkästi naisurheilua, sillä hänen mielestään hikiset naiset menettivät naisellisuutensa ja herttaisuutensa. Naisten yleisurheilu oli Lauri Pihkalan mielestä epäesteettistä ilveilyä.

Liedon Parman naiset vastasivat Pihkalan puheisiin harjoittelemalla entistä innokkaammin ja seuraavana kesänä tuloksia syntyi. Liedon Parman naisten viestijoukkue (Hilda, Aino ja Fanni Arosuo sekä Siina Simola) juoksi 5.7.1914 järjestetyissä kansallisissa urheilukilpailuissa Turussa 4x100 m viestissä uuden Suomen ennätyksen 56,8 s. (Turun Sanomat 07.07.1914 No 2859)

Parman haaraosasto

Liedon Parman haaraosasto järjesti iltamat Liedon kunnantuvalla 31.10.1915.

Liedon kuulumisia.

Liedon urheiluseura Parman haaraosasto toimeenpani iltaman sunnuntaina Liedon kunnantalolla. Terwehdyspuheen piti opettaja L. Luotola. Puheessaan hän mm. ankarasti paheksui iltamien yleisön sopimatonta käytöstä. On nimittäin ollut aiwan tawallista, että osa Liedon kunnantalolla pidettyihin iltamiin saapuwasta yleisöstä on osottanut siinä määrin wallatonta ja kewytmielistä käytöstä, että yksityiskohtia tämän huliganismin esiintymisestä on mahdoton sanomalehdessä julkaista. Hra Luotolan moitteet lienewät waikuttaneet sen, että yleisön käytös tällä kertaa edellisiin werraten oli jonkun werran siiwompaa. Entiseen tapaan toimitettiin kuitenkin tälläkin kertaa pari onnistunutta polkupyöränlyhdyn ja kalossien warkautta.

Opettaja Luotolan puheen jälkeen pit hra E. Sorjonen Turusta walaisewan ja mieltäkiinnittäwän esitelmän urheilusta. Esitelmässään puhuja todisteli woimistelun ja urheilun wälttämättömyyttä ja sen suurta merkitystä sekä terweydellisessä että siweellisessä suhteessa. Seurasi sitten näytelmäkappale "Omituisia sairaita" mikä maalaisoloihin nähden esitettin kutakuinkin hywin. Kun wielä oli esitetty eräs onnistunut kuwaelma, jaettiin palkinnot wiime kesänä toimeenpannuista kilpailuista. Lopuksi saiwat nuoret jonkun aikaa karkeloida.

Kilpailuissa menestyneitä ja palkittuja urheilijoita olivat mm. K. Kujanpää, K. Kaskela, P. Kaskela, K. Äyräs, Fr. Nuppula.

(Turun Sanomat 03.11.1915 No 3262)

Liedon Parma 10v

Liedon Parman 10-vuotisjuhla.

Liedon "Parma" wiettää 10-wuotisjuhlaansa helluntaipäiwänä klo 5 i.p. Seura on pannut liikkeelle kaiken tarmonsa saadakseen tämän merkkijuhlansa onnistumaan hywin. Torwisoittoa esittää Prunkkalan torwisoittokunta. Sauwaliikkeitä esittäwät Parman haaraosaston miehet, jotka erityisesti tätä juhlaa warten owat walmistautuneet. Juhlapuheen pitää waratuomari Nestor Simola. Wapaaliikkeitä esittäwät Parman haaraosaston naiset. Juhlarunon on warta wasten tähän juhlaan kirjoittanut toimittaja Eino Suowa. Wapaajäseniksi julistetaan ne, jotka 10 wuotta owat maksaneet jäsenmaksunsa. Sitäpaitsi esitetään kansanomainen kaikkialla arwossa pidetty näytelmäkappale "Tukkijoella".

Tähän juhlaan toiwottawasti wanhemmatkin ihmiset saapuwat nauttimaan wirkistystä jokapäiwäisen elämän huolista. Lippuja on etukäteen saatawissa seuran sihteeriltä Ewert Simolalta. Parman jäsenten yhteinen walokuwaus on ennen warsinaisen juhlan alkua klo 3 i.p. kentällä, jolloin kaikki sekä pääseuran että haaraosaston jäsenet saapukoot kuwattawaksi. Piirin wäliset murtomaajuoksukilpailut Parman jäsenille alkawat klo 4 i.p.

(Uusi Aura 24.05.1917 No 60)

Urheiluseura Liedon Parman menneitä vuosia muisteltiin v. 1917 seuraavasti:

Parman entinen urheilukenttä

Pelkästään kesäkäyttöön suunniteltu Parmalan rakennus purettiin huonokuntoisena v. 1977. Kentällä pidettiin jalkapalloharjoituksia ja pelattiin mm. lentopalloa vielä sen jälkeenkin useiden vuosien ajan. 

Alla on ilmavalokuvia Liedon Sikilästä vuosilta 1949 ja 2020. Parmalan "paviljongin" sijainti on merkitty punaisella ympyrällä.

Nykyisin kenttä ei ole enää käytössä. 

- Kristin Lauharo -