Kaurinkosken kansakoulu
Liedon Kaurinkosken kansakoulun alkuvaiheet.
Liedon kunnan uudet koulupiirit v. 1915
Pahkamäen kansakoululla oli vuonna 1913 niin paljon oppilaita, että Liedossa oli pakko ryhtyä suunnittelemaan Pahkamäen koulupiirin jakamista, sekä tarvittaviin toimenpiteisiin uusien kansakoulujen saamiseksi kuntaan. Uudet koulupiirit vahvistettiin 30.1.1915:
Liedon kunnan kansakoulujen piirijakoehdotus vahvistettu.
Helmikuun 1 pnä 1913 asetti Liedon kuntakokous komitean laatimaan uutta kansakoulujen piirijakoehdotusta kuntaa warten. Tämä ehdotus hywäksyttiin kuntakokouksessa syyskuun 18 pnä 1913. Tämän mukaan jääwät Yliskulman, Kirkonkulman, Kukonharjan ja Littoisten piirit entiselleen, jota wastoin Pahkamäen piiristä muodostetaan kolme piiriä, nim. Pahkamäen, Lapinkulman ja Päiwästön piirit. Aihetta uuden piirijaon tekemiseen antoi se, että Pahkamäen kansakoululla, joka nykyään on työskennellyt kolmella opettajalla, ei ole tarpeellista määrää huoneita, eikä ole edullista enää tehdä siihen lisärakennuksiakaan, waan edullisempi on menestykselliselle koulutyölle, että rakennetaan uusi koulu Lapinkulmalle.
Päiwästön koulupiirin muodostaminen on käynyt wälttämättömäksi sen wuoksi, että Päiwästön korpikulmalle on syntynyt lukuisa uutisasutus, joilla on nykyiseen Pahkamäen kouluun lähes 9 km, matkaa. Tähän piiriin on läheisessä tulewaisuudessa rakennettawa myöskin kansakoulu.
Tammikuun 30 päiwänä on kuwernööri tämän piirijaon wahwistanut.
(Uusi Aura 13.02.1915 No 36)
Lapinkulman piirin kansakoulu päätettiin rakentaa Kaurinkosken kylään. Pahkamäen ja Lapinkulman koulupiirien rajaksi määrättiin Aurajoki.
Liedon kunta ostaa Kaurinkosken Etutalon
Tilallisenleski Amanda Berghjelm poikansa Werner Berghjelmin kanssa myivät omistamansa Etutalo-nimisen tilan Liedon pitäjän Kaurinkosken kylässä Liedon kunnalle 35000 markan kauppahinnasta heinäkuussa 1915. Tilalla oli viljeltyä maata 23,88 ha sekä viljelyskelpoista ja varsinaista metsämaata yhteensä 47,81 ha. Koko pinta-ala oli 71,69 hehtaaria.
Koska toinen myyjistä (Werner Berghjelm) oli alaikäinen, niin kauppa alistettiin kihlakunnanoikeuden hyväksyttäväksi. Syystä tai toisesta ei kihlakunnanoikeus tuolloin kauppaa hyväksynyt.
Liedon kunta osti helmikuussa v. 1916 sanotun tilan samoilta henkilöiltä uudelleen, ja tuolloin kauppahintana oli 45000 mk. Holhouslautakunta sekä kihlakunnanoikeus hyväksyivät kaupan, joten asia näytti sekä myyjäin että ostajain puolelta selvältä, jonka vuoksi kunta haki ja sai kaupalle lainhuudatuksen.
Vuoden 1917 alussa Berghjelmit katuivat tilansa myyntiä. He jättivät kuvernöörinvirastoon valituskirjelmän jossa väitettiin, että kunta oli heitä "hermostuneita ihmisiä" pettänyt, ja vaadittiin, että tila jonka he ovat myyneet 45 000 markasta, annettaisiin heille takaisin, koska sen arvo on nyt 75 000 mk. Myyjäosapuolen tunteet kävivät melko kuumina ja kunnan luottamushenkilöitä uhattiin väkivallalla, mikäli kauppaa ei pureta.
Liedon nimismies suoritti asiasta tutkinnon, jossa selvisi, että valitus oli alusta loppuun saakka oli aivan aiheeton. Kauppaa ei peruttu ja Liedon kunnan ei todettu syyllistyneen minkäänlaiseen vilppiin talokaupassa. Ajankohta oli vaan erittäin huono myyjien kannalta.
Suomen markan arvo oli ollut vakaa ennen ensimmäistä maailmansotaa ja inflaatio oli tuntematon. Markan vakaus oli perustunut kultakantaan. Venäjä luopui ruplan kultakannasta ensimmäisen maailmansodan sytyttyä ja Suomen Pankki seurasi perässä lopettamalla markan kultaan lunastamisen marraskuussa 1914. Suomi oli tuolloin osa Venäjää ja siten myös sodan osapuoli. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että sotaa rahoitettiin painamalla seteleitä.
Sodan alussa Suomessa vallitsi noususuhdanne, kunnes sitten iski raju inflaatio. Tämä varmasti vaikutti osaltaan Kaurinkosken Etutalon hankalaan tilakauppaan. Jonkinlaisen käsityksen asiasta voi saada seuraavista luvuista, joissa markan arvon vertailukohteena on euro v. 2022 (Rahamuseo):
- 35 000 mk vuonna 1914 (inflaatio 0,0 %) - 143 524 euroa v. 2022
- 35 000 mk vuonna 1915 (inflaatio 20,2 %) - 119 373 euroa v. 2022
- 45 000 mk vuonna 1916 (inflaatio 32,7 %) - 115 665 euroa v. 2022
- 45 000 mk vuonna 1917 (inflaatio 94,8 %) - 59 382 euroa v. 2022
Rahan ostovoima heikkeni nopeasti, mutta toisaalta esim. viljan ja muiden maataloudessa tuotettujen elintarvikkeiden hinta nousi huimasti. Niinpä Liedon kunta sai kuitattua Kaurinkosken Etutalon hinnan pelkästään tilan viljeltyjen peltojen tuotolla ja voittoakin saatiin. Vuoden 1916 sadosta saatiin tuloja 55000 mk, eli siis 10000 mk enemmän kuin mitä tila oli Liedon kunnalle maksanut. Ei siis todellakaan ole mikään ihme, että Berghjelmit katuivat tekemäänsä kauppaa Liedon kunnan kanssa.
Uusi koulu Kaurinkoskelle
Liedon kuntakokous päätti 6.2.1917, että Lapinkulman kansakoulun rakentamiseen ryhdytään seuraavana syksynä ja rakennustoimikunta valtuutettiin pyytämään urakkatarjouksia hankkeesta.
Koulurakennuksen piirustukset oli laatinut rakennusmestari Onni Touru v. 1917.
Rakennustyöt alkoivat syksyllä 1917, mutta keskeytyivät tammikuussa 1918 puhjenneen sisällissodan vuoksi. Koulun rakennushanketta päästiin jatkamaan vasta loppuvuodesta 1918, jolloin rakennusurakka kilpailutettiin kunnan toimesta uudelleen.
Liedon kunnanvaltuuston kokouksessa 6.8.1919 oli esillä Kaurinkosken koulua koskevia asioita:
Liedon kunnanwaltuuston kokouksessa t. k. 6 p. käsiteltiin seuraawat asiat: Kaurinkosken kansakoulun opettajan palkkaetuihin kuuluwaksi myönnettiin 0,50 ha. ala wiljeltyä maata. Kaurinkoskelle, kunnan omistamalle Etutalon maalle rakennettawan kansakoulun nimeksi annettiin "Kaurinkosken koulu". Kysymys sähköwalon hankkimisesta Kaurinkosken kansakoululle raukesi tällä kertaa, koska otaksuttiin sen saatawan ensi wuonna halwemmalla, ja päätettiin ensi talvi tulla toimeen wielä öljy-walolla, koska öljyä nyt on saatawissa halwalla. Tämä menettely oli senkin wuoksi wälttämätön, että kunnan menot owat kohonneet wuoden mittaan jo muutenkin yli menoarwion.
(Uusi Aura 09.08.1919 No 210)
Urakoitsijan vaikeuksien vuoksi rakennustyöt eivät edistyneet toivotulla tavalla. Liedon kunnanvaltuuston kokouksessa 16.9.1919 käsiteltiin asiaa seuraavasti:
Kun Kaurinkosken kansakoulun urakoitsijan urakkasumma on loppuun kulunut ja rakennustyö on vielä paljon kesken, niin päätettiin, ettei urakoitsijoille myönnetä lisävaroja vaan suoritetaan työpalkat tästä puolin kunnan puolelta ellei urakoitsijan takausmiehet ota työtä loppuun suorittaakseen.
(Uusi Aura 28.09.1919 No 260)
Loppusyksyllä 1919 rakennus oli viimein saatu siihen kuntoon, että koulutyö saaattoi alkaa. Koulurakennuksen viimeistelytyöt, kuten esim. ulkoverhous oli tuolloin vielä tekemättä.
Kaurinkosken kansakoulun ensimmäisenä opettajana toimi vuodesta 1919 alkaen kansankoulunopettajatar Saima Aleksandra Mäki.
Etutalosta muodostui Liedon kunnalle viljelystila, joka tuotti seuraavina vuosina kunnalle tuloja keskimäärin 25000 markkaa vuodessa. Tämän lisäksi tila hyödytti edelleen kuntaa metsiensäkin kautta, josta saatiin rakennuspuuta kunnan tarpeisiin.
Kaurinkosken alakansakoulu
Vuoden 1921 oppivelvollisuuslain myötä kiertokoulu lakkautettiin ja yleisimmäksi koulumuodoksi maaseudullakin tuli kuusivuotinen kansakoulu, jossa kaksi alinta luokkaa (I ja II luokka) muodostaa alakansakoulun ja neljä ylintä (luokat III- VI) yläkansakoulun.
Näin Lietoonkin piti saada kouluja, joissa pienimmät lapset pääsivät suorittamaan oppivelvollisuuttaan. Kaurinkosken alakansakoulu päätettiin sijoittaa Etutalon päärakennukseen, joka piti tietysti ensin remontoida siihen käyttöön sopivaksi.
Kaurinkosken alakansakoulun suunnitelmat hyväksyttiin Liedon kunnanvaltuuston kokouksessa 10.1.1924. Huhtikuussa 1924 järjestettiin urakkahuutokauppa, jossa oli mukana myös Kaurinkosken kansakoulun (yläkansakoulu) ulkoverhouksen teko uuden alakansakoulun lisäksi.
Tällä kertaa rakennustyöt etenivät nopeasti. Rakennushanketta käsiteltiin Liedon kunnanvaltuuston kokouksessa 1.8.1924 seuraavasti:
Kaurinkosken yläkansakoulun laudoitustyötä sekä valmistumaisillaan olevan alikansakoulun rakennustyötä tarkastamaan valittiin maanv. Georg Nordling ja Juho Ali-Nikula sekä kirvesmies Vihtori Aarnio. Samalla lausuttiin toivomuksena, että rakennusmestari K. Linkoa Turusta pyydettäisiin mukaan asiantuntijana.
(Uusi Aura 02.08.1924 No 206)
Kaurinkosken alakansakoulun opettajattaren virkaan valittiin alakansakoulunopettaja lida Lempi Jokinen. Kaurinkosken alakansakoulun vihkiäisiä vietettiin 5.10.1924 seuraavaan tapaan:
Kaurinkosken alakansakoulun vihkiäiset toimitettiin viime sunnuntaina. Yleisöä oli saapunut tilaisuuteen hyvin runsaasti. Kunniavieraina oli vihkiäisjuhlassa kunnanvaltuusto, kunnan papisto ja opettajisto sekä koulun rakennustöitä valvonut rakennusmestari. Koulu oli tilaisuutta varten sisältä aistikkaasti somistettu.
Aluksi laulettiin virsi 350, minkä jälkeen piti kirkkoherra Edvard Vihervaara rukouksen psalmin 111 johdolla. Torvisoittokunta esitti sitten useita kappaleita.
Koulun opettaja, nti Lempi Jokinen piti lämminhenkisen ja kauniin tervehdyspuheen, seuraten senjälkeen yläkansakoulun oppilaiden laulua. Vihkiäispuheen piti kirkkoherra Vihervaara, toivottaen puheessaan koululle onnea ja menestystä. Runon lausui eräs koulun oppilaista. Väliaikana, joka sitten seurasi, tarjottiin kaikille juhlavieraille hyvät vehnäskahvit, joiden perästä saatiin kuulla alakansakoulun oppilaiden laulua sekä torvisoittoa.
Opettajatar Saima Mäki puhui kansanopetustyön kehityksestä maassamme, kohdistaen sen sitten Liedon kunnan kansanopetuksen vaiheisiin. Tämän jälkeen selosti hän nyt vihityn koulun historiikkia. Sen mukaan oli alakansakoulu oppivelvollisuuslain voimaan astuttua v. 1923 päätetty rakennettavaksi. Niinpä sitten tammikuussa kuluvana vuonna esitettiin valtuustolle rakennusmestari Kustaa Lingon valmistamat piirustukset ja työselitys. Valtuusto päätti, että alakansakoulu rakennetaan Kaurinkosken etutalon asuinrakennusta osittain uusimalla ja korjaamalla. Rakennustyöt sai tehtäväkseen maalarimestari Luoto Mynämäeltä kunnan hankkimista rakennusaineista 16,250 mk:n urakkasummalla. Koulu, joka valmistui kesällä heinäkuun aikana, on tähän mennessä tullut kunnalle maksamaan kaikenkaikkiaan 45000 mk, ollen siinä vielä ulkohuonerakennukset keskeneräisinä.
Historiikin perästä lauloivat jälleen yläkansakoulun oppilaat sekä saatiin kuulla torvisoittoesityksiä. Vapaitten puheitten aikana puhuivat opettaja Frans Posti, huomauttaen Mikkelin päivän merkityksestä lastenpäivänä. Maanvilj. Toivonen painosti puheessaan etupäässä kieltolain ja muiden lakien kunnioituksen merkitystä koko kansan elämälle.
Tämä kaunis ja sisältörikas vihkiäisjuhla päättyi torvien säestyksellä laulettuun virteen 272.
(Uusi Aura 07.10.1924 N0 272)
Kaurinkosken koulu oli toiminnassa vuoteen 1970 asti. Nykyisin rakennukset ovat yksityisomistuksessa.
- Kristin Lauharo -