Fredrika-koti

Turkulainen neiti Bertha Spoof osti 25.9.1911 Nautelan kartanon omistaja John Lagerströmiltä palstatilan Häntälänmäestä, Liedon aseman läheltä, sinne rakennettavaa naisten lepokotia varten.

Rakennus valmistui vuoden 1912 kesällä ja sen suunnittelijana oli maineikas turkulainen arkkitehti Alexander Nyström. Bertha Spoof nimesi lepokodin Fredrika-kodiksi (Fredrika-hemmet). 

Turun Sanomissa oli seuraava artikkeli uudesta lepokodista heinäkuussa 1912:

Uusi lepokoti.

Fredrika-koti Liedon aseman luona.

Eilen pyydettiin toimitustamme katsomaan uutuutta, Liedossa sijaitsevaa Fredriika-kotia. Menimme ja näimme. Vajaan 10 minuutin kävelymatkan takana asemalta lähtien kohoo kevyt tyylinen, uuden uutukainen lepokoti keskeltä kuivaa männikköä. Paikka on mainio. Pohjoisessa pihkatuoksuinen mäntymetsä, etelässä huikan koivikkoa ja Nautelan lainehtivat vainiot. Rauhallisen, lepuuttavan tunnelman saa katsoja, simäili minne tahansa. Mielikseen siellä hetken viivähtää, pitkänkin hetken, jos on tilaisuutta. - Gratulus!, naiset.

Miehille ei meillä ole mitään sanottavaa, sillä Frediika-koti on aijottu lepokodiksi ainoastaan naisille, ja niillekin rajoitetusssa määrässä, sillä sairaita otetaan sinne vain rajoitetussa määrässä. Mutta itsestään huolehtivat, sivistyneet suomalaiset naiset, jotka kaipaavat elää hetken yksinäisyydessä, nauttia sisämaan rauhaa, ovat sinne tervetulleita.

Rakennuksessa on 8 huonetta, 4 ala- ja 4 yläkerroksessa sekä tilava seurustelusali. Huoneet ovat aika hauskoja ja tekevät ne, kiitos huonekaluston ja seinävärin maukkaan valinnan, harmoonisen vaikutuksen. Keittiö on tilava sekin ja kylpyhuoneesta ei muuta kuin hyvää sanottavaa. - Piirustukset rakennukseen on laatinut arkkitehti A. Nyström, ja kuten jo mainittiin, on hän saanut rakennukseen tyylikkään ja kevyen leiman. Rakennustöitä, jotka alettiin jo syksyllä, on johtanut rakennusmestari J. Rantanen. Rakennus lienee kaiken kaikkiaan maksanut noin 30,000 mk.

Ja nyt sananen Fredriika-kodin ohjelmasta. Laitos on huokeahintainen: 2 mk. päivänä täysihoidosta niiltä, jotka vierailevat siellä pitemmän kuin viikon ajan, lyhemmästä oleskelusta 50 p:n korotus päivää kohti. Juomarahoja ei käytetä. Lääkäriä siellä ei ole, varsinaisesti sairaita vieraita kun sinne ei huolita. - Kakki tarjoilu toimitetaan yhteisessä ruokasalissa, kaikille samaan aikaan ja klo 10 illalla sammutetaan valot, joten vieraiden silloin on käytävä nukkumaan Mitä seurusteluun tulee, koetetaan saada se niin rauhalliseksi ja miellyttäväksi kuin mahdollista. - Laitosta alottaa toimintansa vasta 15 p. tätä kuuta, mutta kuuluu ilmottautuneita jo olevan. Ohjelmia muuten saadaan osotteella: Liedon asema, Fredriika koti. - Lopuksi lausumme kauniit kiitokset neiti Spoofille, Frediika-kodin perustajalle, ystävällisestä vastaanotosta, joka tuli osakseme vieraillessamme Fredriika-kodissa.

-ta.

Naisten Ääni - lehden toimittaja kävi Fredrika-kodissa elokuussa 1912, ja hän kuvaili vierailuaan seuraavasti:

Fredrika-koti.

Maine Fredrika-kodista teki mieleni iloiseksi ja siksi päätin ottaa molemmat vanhat ystäväni, polkupyöräni ja valokuvauskoneeni, seurakseni ja lähteä sitä katsomaan.

Muuten ei suinkaan ole pakko sinne pyöräillä, sillä koti on vain kymmenen minuutin matkan päästä Liedon asemalta, joka taas on ensimäinen asema matkustaissa Turusta Toijalaan päin.

Seutu on vanhaa kulttuuripohjaa. Sekä rautatieltä että maantieltä näkee Suomen vanhimman kirkon, joka on tunnettu nimellä Pyhän Maarian kirkko, niinikään näkee tuon vanhan Kaarinan kirkon, johon meidän ensimäinen prokuraattorimme, Mathias Calonius, on haudattu.

Lähestyessäni Nautelan kylää, näen jo Mäkkylän mäeltä punaisella tiilikatolla varustetun vaalean, kaksikerroksisen huvilan, joka sijaitsee keskellä havumetsää.

Minuutin päästä olen viheriän veräjän edessä, avaan sen ja astun Fredrika kodin alueelle. Kaikki on niin uuden uutuista, että siellä täällä vielä näkee työn jälkiä, mutta heti myöskin huomaa miten kauniilla paikalla se on ja miten terveellisessä ympäristössä. Se on rakennettu vuoritasangolle ja avoin etelää kohti, mutta pohjoisilta tuulilta on sitä suojaamassa havumetsä, jonka tuoksu täyttää ilman. Se on lepokoti ja heti se tekeekin erittäin tyynen, rauhoittavan vaikutuksen; tuntee että siellä hetkeksi on tilaisuudessa unhottamaan tämän maailman kiireen ja hälinän, ikuisen kilpailun ja kuumeentapaisen touhun.

Pihalta kuuluu iloisia ääniä ja puiden varjossa häämöttää katettu kahvipöytä.

Kodin johtajatar Eva Sjöstedt tulee ystävällisesti vastaani, ja vieläpä toinenkin henkilö rientää luokseni ja huutaa iloisesti: »Täällä minä nyt olen, ja täällä on juuri hyvä olla." Tunnen hänet entiseksi opettajakseni ja iloitsen hänen puolestaan.

Yhdessä he sitten johdattavat minut talonkattojaisille, jonka alotamme yläkerrasta. Siellä on keskellä avara seurusteluhuone balkongeineen, jonka ikkunat antavat etelään. Tämän molemmin puolin on kaksi vierashuonetta. Ne ovat niin miellyttävän viileät ja hiljaiset, että muitta mutkitta tahtoisi jäädä lepokotiin asumaan, saadakseen sellaisen hiljaisen nurkan. Siellä on kaikkea mitä tarvitsee: hyvä vuode, mukava leposohva, pöytä, jonka ääressä voi lukea ja kirjoittaa, piironki, johon voi järjestää tavaransa, ja vieläpä pari tuoliakin, että vieraankin voi kutsua istumaan. Kaikki on uutta ja siroa, seinäpaperit ja huonekalut ovat kussakin huoneessa erivärisiä, joten toinen huone on vaalean punainen, toinen keltanen, sininen, viheriä, j. n. e.

Enin minä, kaupungin lapsena, ehkä kuitenkin nautin näköalasta. Sen sijaan että olen katsellut ikkunani vastapäätä olevaa harmahtavaa kivimuuria koko alkukesän, on tässä aaltoilevat viljapellot ja tuulessa vienosti notkuvat männynlatvat.

Alakerroksessa on suuri ruokahuone ja kolme vierashuonetta, johtajattaren asunto, keittiö ruokasäiliöineen, tarjoiluhuone ja kylpyhuone.

Alinna, tiilistä muuratussa pohjakerroksessa on sitä paitsi vielä talonmiehen asunto, pesutupa, puukellari j. n. e.

Kodin perustaja, rva Bertha Spoof, oli juuri silloin siellä, ja antoi minulle prospektin, josta hänen tarkoituksensa Fredrika-kodin suhteen parhaiten selviää. Siinä nimittäin sanotaan, että se on aijottu paikaksi, missä sivistyneet, omalla ansiotyöllään elävät naiset voivat levätä jonkun aikaa, olkoon sitten kesä tai talvi, sillä Fredrika-koti aijotaan pitää avoinna vuodet umpeensa. Sen vaatimattomat hinnat, 2:50 päivältä, ja jos on viikkoa pitemmän aikaa maksetaan vain 2 markkaa päivältä, jolla hinnalla saa sekä yksityishuoneen että täyden ylöspidon, todistaa, että tässä on ajateltu niitä pieni-palkkaisia konttoreissa, telefoniasemilla, liikkeissä ja ateliereissä palvelevia naisia, joiden kuukausipalkka on siinä sadan markan vaiheilla tahi sen alla.

Miten ravitseva ja hyvä kodin ruoka on, sen halvoista maksuista huolimatta, olin tilaisuudessa siellä ollessani kokemaan. Aamulla klo 9 oli Fredrika-kodin ruokasalissa sekä kahvia, teetä että maitoa, niin että kukin sai sitä, johon oli tottunut. Klo ½ 11 oli suurus, johon kuului puuroa, leikkelyjä, lämmin ruokalaji ja maitoa. Klo ½ 2 juotiin kahvia. Klo 4 syötiin päivällinen ja ½ 8 illallinen.

En joutunut viipymään kodissa kuin päivän, jonka ajan kuluessa otin muutamia kuvia Naisten Ääntä varten, mutta iloisena ja kiitollisena sieltä palasin. Olin iloinen ajatellessani niitä monia väsyneitä, lepoa ja rauhaa kaipaavia naisia, jotka ovat tilaisuudessa pääsemään tänne, ilmoitettuaan tulostaan kodin johtajattarelle Eva Sjöstedtille, os. Liedon asema, ja tunsin kiitollisuutta sen perustajaa Bertha Spoofia kohtaan, joka on käyttänyt varojaan näin hyvään tarkoitukseen.

Numenia.

(Naisten ääni 10.08.1912 NO 16)

1920-luvulta alkaen Fredrika-kotia mainostettiin sanomalehdissä lähinnä enää vain ruotsiksi. Lepokodin asiakkaiksi valikoitui siis vähitellen Turun seudun ruotsinkielinen väestö.

Fredrika-hemmet vietti 25-vuotis juhlapäiväänsä heinäkuussa v. 1937 ja koko lepokoti oli tuolloin koristeltu kukkasin. Neiti Malmgrenin esitettyä johtokunnan onnittelut, vieraille tarjottiin kahvia ja kuoro esitti suomenruotsalaisten juhlalaulun: "Modersmålets sång". Juhlaillallinen vietettiin salissa ja yhdessäolo jatkui pitkään iloisissa merkeissä.

Fredrika-hemmet 25 år.

Fredrika-hemmet i Lundo kan i år se tillbaka på en 25-årig verksamhet. I strålande sol firade hemmet sitt jubileum med en anslående fest på söndagen. Hela hemmet var prytt med girlander och blommor och särskilt vackert hade man smyckat porträttet av stiftarinnan Bertha Spoof med nejlikor och grönt.

Efter det fröken Malmgren framfört direktionens lyckönskningar serverades kaffe i den högsommarfagra lunden utanför. På festdagen lyckönskades hemmet med hälsningar och gåvor av vänner från när och fjärran. Till att höja den varma stämningen bidrog en sångkör, som till slut sjöng "Modersmålets sång". Festmiddagen intogs i den trevliga festsalen och den otvungna samvaron fortsattes ännu länge i glädjens tecken, efterlämnande ett soligt minne av en stämningsfull fest.

(Åbo Underrättelser 20.07.1937 No 191)

Bertha Spoof. 

Bertha Spoof syntyi Turussa 26. elokuuta 1855 varakkaaseen perheeseen. Hänen vanhempansa olivat Fredrik Ferdinand Spoof ja Maria Jakobina Fredrika Sjöstedt.

Bertha Spoof ei elämänsä aikana koskaan avioitunut eikä saanut myöskään lapsia. Hän omistautui muille asioille ja harjoitti laajalti hyväntekeväisyystyötä. Fredrika-koti (Fredrika-hemmet) Liedossa oli ehkä hänen suurimpia yksittäisiä hyväntekeväisyyshankkeitaan ja se nimettiin hänen vanhempiensa mukaan. Vuodesta 1919 alkaen Fredrika-kodin ylläpidosta huolehti Berthan perustama säätiö "Stiftelsen Fredrikahemmet".

Neiti Bertha Spoof kuului 1910-luvulla Turun suurituloisimpien henkilöiden joukkoon. Esimerkiksi vuonna 1913 hänen verotettava ansiotulonsa oli 80000 mk, joka vastaa nykyrahaksi muutettuna yli 320000 euroa.

Bertha Spoof kuoli 72 vuoden ikäisenä 9. maaliskuuta 1928.

Lepokodin alueen nykytila.

Naisten lepokodin toiminta päättyi v. 1941. Vuonna 1942 Fredrika-hemmet vuokrattiin Folkhälsanille ongelmalapsien (problembarn) kodiksi.  Vuonna 1951 Liedon kunta osti paikan ja perusti sinne oman lastenkotinsa. 1960-luvun alussa kyseisen Häntälänmäen tontille rakennettiin "kunnallinen leikkikoulu" (nyk. päiväkoti). Lastenkoti lakkautettiin ilmeisesti 1970-luvun alkupuolella ja myöhemmin Fredrika-kodin rakennukset purettiin.

Kuva entisen Fredrika-kodin päärakennuksen paikasta v. 2021.

Fredrika-koti on siis jo aikoja sitten kadonnut maisemasta. Siitä ei ole enää jäljellä muuta kuin maassa lojuvia tiiliä ja perustusten jäänteitä.

Jostain syystä tämä Liedon kunnan omistama kiinteistö, jossa päiväkoti nykyään sijaitsee, on sittemmin nimetty "Marthaksi". Kirjassa Liedon historia (osa 2) on mainittu Martha-tila, mutta sitä en sitten osaa sanoa mistä tuo nimitys juontaa juurensa. En ole sen nimistä henkilöä Fredrika-kotiin liittyvästä historiasta löytänyt, joten olisko Bertha sitten jossain vaiheessa muuttunut Marthaksi?

Yllä olevasta, vuoden 1946 ilmakuvasta, näkyy Fredrika-kodin rakennukset Liedon Häntälänmäessä ja alemmassa ilmakuvassa on alue nykyään. Fredrika-kodin sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Tätä aluetta kutsutaan nykyään Liedon asemanseudun asukkaiden keskuudessa myös "Pahkapuistoksi".

- Kristin Lauharo -